Fil 2: 5-9
Olkoon teillä se mieli, joka myös Jeesuksella Kristuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta Hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja Hänet havaittiin sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristin kuolemaan asti. Sen tähden on Jumala onkinkorottanut Hänet korkealle ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.
Kristus siis riisui, laittoi syrjään Jumalan kaltaisuutensa. Hän tuli taivaan loistosta ja kirkkaudesta alas ihmiseksi, toimi ihmisenä, näytti meille tien, esikuvan, sekä suoritti sen mitä Jumalan pyhyys ja laki vaatii. Hän teki sen meidän hyväksemme, lahjoitti pyhyytensä, vanhurskautensa meille, otti meidän syntimme, kuoli ne pois ristillä.
Mistä meidän tulee luopua? Ylpeydestämme, "lihallisuudestamme", tuomioistamme ja lakihenkisyydestämme, suorittamisesta jne.
Ne meidän tulee antaa pois ja ottaa sisäinen ihmisemme (uudesti luotu), pukea päällemme Kristus ja Hänen nöyrä mielensä 💝
Eija Kärkkäinen
Kari Kärkkäinen
Pyhän Hengen tuli syttyköön
tiistai 26. toukokuuta 2020
perjantai 15. toukokuuta 2020
maanantai 11. toukokuuta 2020
Nöyryyden siunaus suomalaisuudessa
Kirjoittaja: Eija Kärkkäinen
Ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itsensä suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee. 2 kor 10:18
Älkää ajatelko itsestänne enempää kuin sopii, vaan ajatelkaa kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut. Rm 12:3
Kun nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa, Jumala voi nostaa esiin voimallisen suomalaisen seurakunnan. Seurakunnan tulee palata sellaiseen ”malliin”, joka nousee UT.sta ja Apostoli Paavalin opetuksista. Juuret löytyvät Raamatun alkulehdiltä ja juutalaisen kansan vaelluksesta.
Jumalan sana on jo levinnyt maahamme, mutta matkan varrella eri kulttuureista tulleet suuntaukset ovat valitettavasti saattaneet tuoda mukanaan painotuksia, jotka osin ovat saattaneet vinouttaa käsitystämme ja vaikuttaa yksilöuskoviin muodostaen uskonnollisia ulkoisia painotuksia. Sellainen ei saa aikaan elämää, vaan yritystä suorittaa uskoa. Se on uskonnollisuutta terveenkin uskonelämän keskellä.
Miten ymmärrämme ”uudestisyntymisen”? Onko Jumalan lapseksi syntyminen ymmärretty niin, että aletaan harrastaa hengellisiä asioita tai tilaisuuksissa käymistä, jopa rukousta ja Raamatun lukemista ikään kuin kulttuurisesti, tai miellyttääksemme Jumalaa ja siten taivas- tai hautapaikan ansaitsemista. Ei, olemmehan ymmärtäneet, että tähän syntymiseen tarvitsemme yhtymisen Jeesukseen ja Hänen kuolemaansa ja ylösnousemiseen ristillä. Tämä on keskeisin asia. Jumala oli Jeesuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Kaikkien ihmisten kaikki synnit, kaikkina aikoina ovat sovitetut, mutta tämä hyödyttää kutakin, kun suostuu uskomaan tämän tapahtuneen henkilökohtaisella tasolla. Sanan kuuleminen, uskominen ja sisäistäminen koskettaa Jumalan sydämen niin, että Hän luo meihin jotain uutta, uuden luomuksen, henki-ihmisen. Otamme myös uskoen vastaan ”vanhan ihmisemme” kuoleman. Kaste ”sinetöi” vanhan kuoleman ja uuden esiinnousun, heräämisen.
Eteenpäin eläessämme huomaamme, että jotain todellista tapahtui! Asiat saavat aivan uuden näkökulman! Paljon jäi pois ja uusia asioita tuli tilalle. Esimerkiksi rakastuu hengellisiin asioihin, Jeesukseen ja Jumalan sanaan. Vanha ulkoinen suorittaminen alkaa maistua ”puulta”.
Kuitenkin huomaamme, että vielä on tehtävää entisten tapojemme suhteen, ne ikään kuin uinuvat jossain ja haluaisivat uudelleen nousta esiin.
Juuri nyt pitäisi nähdä asiat niin, kuin Raamattu opettaa ja uskoa uuden luomuksemme elämään ja voimaan ja elää siitä käsin, sillä Jumala näkee meidät täydellisinä ja puhtaina, koska Jeesus ja Pyhä Henki elää meissä. Jos teemme jotain vastoin omaatuntoa tai minkä tiedämme olevan väärin ja syntiä Jumalan silmissä, tunnustamme asian, saamme anteeksi ja voiman kääntyä poispäin.
Jumalan lapsina meillä on Jumalan perheessä oma tila ja paikka. Uuden ansiosta mielellämme tottelemme Isän ohjausta ja suunnitelmaa elämäämme varten. Seurakunta on perheyhteytemme, jossa meidän tulisi löytää paikkamme, tilamme. Seurakuntaa kuvataan myös Jeesuksen Kristuksen kehona, jossa Hän on pää. Sitten Hän antoi apostolit, evankelistat profeetat, opettajat, paimenet hoitamaan, kasvattamaan ja synnyttämään. Syntymisen ja kasvamisen ihme tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla Jumalan luomakunnassa.
Kun ymmärrämme ja löydämme paikkamme Jumalan suunnitelmassa, loppuu esimerkiksi kilpailu, vertailu ja muu sellainen. Olemme turvassa, meitä hoidetaan, kasvatetaan Jumalan tuntemisessa ja päämäärämme löytämisessä. Tulemme niiksi, joita jo itse asiassa olemme. Itsetuntomme paranee, emmekä koe, että tarvitsisimme suositella itseämme, sillä Jumalassa on jo luodut täydellisiksi! Jos olen käsi, en voi tavoitella jalan tehtävien hoitamista. Tiedämme, että sellainen ei ole normaalia.
Voimme ajatella kohtuullisesti tyytyen siihen, keitä olemme, kunnioittaa itseämme ja toisiamme kasvaen kutsumuksessamme. Keho toimii yhteydessä ja kokonaisuutena!
Kun itsetuntomme on heikko tai emme ymmärrä arvoamme tai emme kykene rakastamaan itseämme, se saattaa tulla ilmi esille tulemisen tarpeena. ”Kunpa pääsisin tuolle paikalle tai asemaan tai jonkin suosioon, voisin kokea itseni ehyemmäksi, tärkeämmäksi, rakastettavammaksi”. Jos tämä tapahtuisi, Jumala sen tietää, niin ehkä emme kestäisi painetta, mikä asian hoitamisen suhteen syntyy. Pietarinkin tuli oppia tämä läksy. Se, mihin hän luuli pystyvänsä, joutui koetukselle hyvin pian. Tällainen aseman tavoittelu on kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Toinen tapa meille suomalaisille saattaa olla vähätellä itseämme, pysytellä piilossa ja taka-alalla. Onko se tullut yrityksestä kelvata tai miellyttää ja sitten epäonnistua. Myös kyseessä voi olla häpeä tai trauma. Hyvin tiedämme tämän. Yhteiskunnassamme on paljon hyvää hoitoa, terapiaa, mutta hengelliset ongelmat tulee hoitaa hengellisin menetelmin Jumalan kanssa. Seurakunnan tulee toteuttaa tätäkin tehtävää.
Uskon kuitenkin, että ominaisuuksissamme ja kansassamme on maaperä ja valmius Jumalan toteuttaa suunnitelmansa lopunajan herätyksessä. Olemme kutsuttuja, Jumalan viljelys maa! Hän on muokannut peltonsa! Voimme olla kiitollisia juuristamme ja perinteistämme ja liikkua eteenpäin Jumalassa, nousta olmille paikoillemme tervehtyneinä, eheytyneinä rakastaen ja kunnioittaen Jumalaa, toinen toistamme ja itseämme.
Ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itsensä suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee. 2 kor 10:18
Älkää ajatelko itsestänne enempää kuin sopii, vaan ajatelkaa kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut. Rm 12:3
Kun nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa, Jumala voi nostaa esiin voimallisen suomalaisen seurakunnan. Seurakunnan tulee palata sellaiseen ”malliin”, joka nousee UT.sta ja Apostoli Paavalin opetuksista. Juuret löytyvät Raamatun alkulehdiltä ja juutalaisen kansan vaelluksesta.
Jumalan sana on jo levinnyt maahamme, mutta matkan varrella eri kulttuureista tulleet suuntaukset ovat valitettavasti saattaneet tuoda mukanaan painotuksia, jotka osin ovat saattaneet vinouttaa käsitystämme ja vaikuttaa yksilöuskoviin muodostaen uskonnollisia ulkoisia painotuksia. Sellainen ei saa aikaan elämää, vaan yritystä suorittaa uskoa. Se on uskonnollisuutta terveenkin uskonelämän keskellä.
Miten ymmärrämme ”uudestisyntymisen”? Onko Jumalan lapseksi syntyminen ymmärretty niin, että aletaan harrastaa hengellisiä asioita tai tilaisuuksissa käymistä, jopa rukousta ja Raamatun lukemista ikään kuin kulttuurisesti, tai miellyttääksemme Jumalaa ja siten taivas- tai hautapaikan ansaitsemista. Ei, olemmehan ymmärtäneet, että tähän syntymiseen tarvitsemme yhtymisen Jeesukseen ja Hänen kuolemaansa ja ylösnousemiseen ristillä. Tämä on keskeisin asia. Jumala oli Jeesuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Kaikkien ihmisten kaikki synnit, kaikkina aikoina ovat sovitetut, mutta tämä hyödyttää kutakin, kun suostuu uskomaan tämän tapahtuneen henkilökohtaisella tasolla. Sanan kuuleminen, uskominen ja sisäistäminen koskettaa Jumalan sydämen niin, että Hän luo meihin jotain uutta, uuden luomuksen, henki-ihmisen. Otamme myös uskoen vastaan ”vanhan ihmisemme” kuoleman. Kaste ”sinetöi” vanhan kuoleman ja uuden esiinnousun, heräämisen.
Eteenpäin eläessämme huomaamme, että jotain todellista tapahtui! Asiat saavat aivan uuden näkökulman! Paljon jäi pois ja uusia asioita tuli tilalle. Esimerkiksi rakastuu hengellisiin asioihin, Jeesukseen ja Jumalan sanaan. Vanha ulkoinen suorittaminen alkaa maistua ”puulta”.
Kuitenkin huomaamme, että vielä on tehtävää entisten tapojemme suhteen, ne ikään kuin uinuvat jossain ja haluaisivat uudelleen nousta esiin.
Juuri nyt pitäisi nähdä asiat niin, kuin Raamattu opettaa ja uskoa uuden luomuksemme elämään ja voimaan ja elää siitä käsin, sillä Jumala näkee meidät täydellisinä ja puhtaina, koska Jeesus ja Pyhä Henki elää meissä. Jos teemme jotain vastoin omaatuntoa tai minkä tiedämme olevan väärin ja syntiä Jumalan silmissä, tunnustamme asian, saamme anteeksi ja voiman kääntyä poispäin.
Jumalan lapsina meillä on Jumalan perheessä oma tila ja paikka. Uuden ansiosta mielellämme tottelemme Isän ohjausta ja suunnitelmaa elämäämme varten. Seurakunta on perheyhteytemme, jossa meidän tulisi löytää paikkamme, tilamme. Seurakuntaa kuvataan myös Jeesuksen Kristuksen kehona, jossa Hän on pää. Sitten Hän antoi apostolit, evankelistat profeetat, opettajat, paimenet hoitamaan, kasvattamaan ja synnyttämään. Syntymisen ja kasvamisen ihme tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla Jumalan luomakunnassa.
Kun ymmärrämme ja löydämme paikkamme Jumalan suunnitelmassa, loppuu esimerkiksi kilpailu, vertailu ja muu sellainen. Olemme turvassa, meitä hoidetaan, kasvatetaan Jumalan tuntemisessa ja päämäärämme löytämisessä. Tulemme niiksi, joita jo itse asiassa olemme. Itsetuntomme paranee, emmekä koe, että tarvitsisimme suositella itseämme, sillä Jumalassa on jo luodut täydellisiksi! Jos olen käsi, en voi tavoitella jalan tehtävien hoitamista. Tiedämme, että sellainen ei ole normaalia.
Voimme ajatella kohtuullisesti tyytyen siihen, keitä olemme, kunnioittaa itseämme ja toisiamme kasvaen kutsumuksessamme. Keho toimii yhteydessä ja kokonaisuutena!
Kun itsetuntomme on heikko tai emme ymmärrä arvoamme tai emme kykene rakastamaan itseämme, se saattaa tulla ilmi esille tulemisen tarpeena. ”Kunpa pääsisin tuolle paikalle tai asemaan tai jonkin suosioon, voisin kokea itseni ehyemmäksi, tärkeämmäksi, rakastettavammaksi”. Jos tämä tapahtuisi, Jumala sen tietää, niin ehkä emme kestäisi painetta, mikä asian hoitamisen suhteen syntyy. Pietarinkin tuli oppia tämä läksy. Se, mihin hän luuli pystyvänsä, joutui koetukselle hyvin pian. Tällainen aseman tavoittelu on kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Toinen tapa meille suomalaisille saattaa olla vähätellä itseämme, pysytellä piilossa ja taka-alalla. Onko se tullut yrityksestä kelvata tai miellyttää ja sitten epäonnistua. Myös kyseessä voi olla häpeä tai trauma. Hyvin tiedämme tämän. Yhteiskunnassamme on paljon hyvää hoitoa, terapiaa, mutta hengelliset ongelmat tulee hoitaa hengellisin menetelmin Jumalan kanssa. Seurakunnan tulee toteuttaa tätäkin tehtävää.
Uskon kuitenkin, että ominaisuuksissamme ja kansassamme on maaperä ja valmius Jumalan toteuttaa suunnitelmansa lopunajan herätyksessä. Olemme kutsuttuja, Jumalan viljelys maa! Hän on muokannut peltonsa! Voimme olla kiitollisia juuristamme ja perinteistämme ja liikkua eteenpäin Jumalassa, nousta olmille paikoillemme tervehtyneinä, eheytyneinä rakastaen ja kunnioittaen Jumalaa, toinen toistamme ja itseämme.
sunnuntai 10. toukokuuta 2020
Antaminen, uhri
Kuningaskunnan talouden hoito ja hengellinen menestys on tietyllä tapaa paradoksi, alkaen rististä. Se, mikä näyttää olevan tappio, koituu voitoksi, kun näemme asiat uskon ja Jumalan sanan valossa.
2kor 8:9 kertoo kuinka Herramme tuli rikkaudesta köyhäksi tehden monia rikkaiksi. Sittemmin Jerusalemin srk tuli hengellisesti rikkaaksi tehden uusia srk.ia rikkaiksi, mutta joutuivat taloudelliseen puutteeseen. Nyt Paavali vetoaa uskoviin sytyttääkseen intoa avustamaan taloudellisesti Jerusalemin srk.aa. Ei surkeillen, eikä pakosta!!!
Pointtini on tämä: srk.n talous on HENGELLINEN KYSYMYS, eikä pelkästään pitäydy opetukseen kymmenyksistä, vaan näkyyn, joka syntyy siitä tiestä, missä srk vaeltaa eräänlaisessa paradoksaalisuudessa suhteessa maailmaan! Kyse ei ole vaurastumisesta, vaan kuningaskunnan menestymisestä ja hyvinvoinnista vaikeinakin aikoina.
Jälleen tulee syttyä Jumalan tulesta niin, että palaamme alkuun ja näemme sanasta Jumalallisen periaatteen. Ensiksi tulee pitää huoli niistä, jotka pitävät huolta hengellisetä hyvinvoinnistamme. Olemme kuin perhe, joka huolehtii toinen toisistaan.
Nyt kun emme voi toimia siten, että kutsuisimme koolle suuria joukkoja, meidän tulee käyttää nettiä sellaisella kokoonpanolla, mikä on mahdollista. Näyttää, että srk on "joutunut maan alle" tullakseen näkyviin laajemmin. Tähän meitä kaikkia nyt tarvitaa! Pienten alkujen päivät tulevat laajenemaan, kun elämme tässä hetkessä laittaen likoon pienetkin eväät 🙏😇❣️ Eija Kärkkäinen
2 Kor.9:6 - 12
2kor 8:9 kertoo kuinka Herramme tuli rikkaudesta köyhäksi tehden monia rikkaiksi. Sittemmin Jerusalemin srk tuli hengellisesti rikkaaksi tehden uusia srk.ia rikkaiksi, mutta joutuivat taloudelliseen puutteeseen. Nyt Paavali vetoaa uskoviin sytyttääkseen intoa avustamaan taloudellisesti Jerusalemin srk.aa. Ei surkeillen, eikä pakosta!!!
Pointtini on tämä: srk.n talous on HENGELLINEN KYSYMYS, eikä pelkästään pitäydy opetukseen kymmenyksistä, vaan näkyyn, joka syntyy siitä tiestä, missä srk vaeltaa eräänlaisessa paradoksaalisuudessa suhteessa maailmaan! Kyse ei ole vaurastumisesta, vaan kuningaskunnan menestymisestä ja hyvinvoinnista vaikeinakin aikoina.
Jälleen tulee syttyä Jumalan tulesta niin, että palaamme alkuun ja näemme sanasta Jumalallisen periaatteen. Ensiksi tulee pitää huoli niistä, jotka pitävät huolta hengellisetä hyvinvoinnistamme. Olemme kuin perhe, joka huolehtii toinen toisistaan.
Nyt kun emme voi toimia siten, että kutsuisimme koolle suuria joukkoja, meidän tulee käyttää nettiä sellaisella kokoonpanolla, mikä on mahdollista. Näyttää, että srk on "joutunut maan alle" tullakseen näkyviin laajemmin. Tähän meitä kaikkia nyt tarvitaa! Pienten alkujen päivät tulevat laajenemaan, kun elämme tässä hetkessä laittaen likoon pienetkin eväät 🙏😇❣️ Eija Kärkkäinen
2 Kor.9:6 - 12
lauantai 9. toukokuuta 2020
keskiviikko 6. toukokuuta 2020
Evankelioiminen
💞Tehtävänä julistaa, ei käännyttää! Jeesus on tämän tehtävän antanut! Kuinka kukaan voi kuulla, ellei ole julistajaa🤔
Tämä suuri aarre on meillä saviastioissa, Jeesus itse. Hän loistaa uskovissa kaikista meidän vajavaisuuksistamme huolimatta.
Käännyttäminen on pakottamista. Sellaiseen uskonnollisuuteen syyllistyy ajoittain kai jokainen meistä. Syynä lienee kuitenkin, että Kristuksen sisäinen tunteminen on jotain sellaista, mitä pelkkä ulkoinen uskonnon ja väärän armon julistaminen ei voi saada aikaan. Siksi vain yritämme saada ihmisiä uskomaan. Uskomaan Jeesuksen sovittaneen itse kunkin synnit. 💞
Uusi sisäinen elämä, uudistuminen päivittäin antaa toivon, ilon, voiman tälläisenäkin aikana päivittäin 😍
Eija Kärkkäinen
Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, että myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Meidät, jotka elämme, annetaan aina alttiiksi kuolemalle Jeesuksen tähden, että myös Jeesuksen elämä tulisi kuolevaisessa ruumiissamme näkyviin. Kuolema tekee siis työtään meissä mutta elämä teissä. Koska meillä on sama uskon Henki, niin kuin on kirjoitettu: ”Minä uskon ja siksi puhun”, niin mekin uskomme ja sen tähden myös puhumme. Mehän tiedämme, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, herättää meidätkin Jeesuksen kanssa ja tuo meidät esiin yhdessä teidän kanssanne. Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo saisi aikaan yhä useammissa vielä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
2. Korinttilaisille 4:7-15
Tämä suuri aarre on meillä saviastioissa, Jeesus itse. Hän loistaa uskovissa kaikista meidän vajavaisuuksistamme huolimatta.
Käännyttäminen on pakottamista. Sellaiseen uskonnollisuuteen syyllistyy ajoittain kai jokainen meistä. Syynä lienee kuitenkin, että Kristuksen sisäinen tunteminen on jotain sellaista, mitä pelkkä ulkoinen uskonnon ja väärän armon julistaminen ei voi saada aikaan. Siksi vain yritämme saada ihmisiä uskomaan. Uskomaan Jeesuksen sovittaneen itse kunkin synnit. 💞
Uusi sisäinen elämä, uudistuminen päivittäin antaa toivon, ilon, voiman tälläisenäkin aikana päivittäin 😍
Eija Kärkkäinen
Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, että myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Meidät, jotka elämme, annetaan aina alttiiksi kuolemalle Jeesuksen tähden, että myös Jeesuksen elämä tulisi kuolevaisessa ruumiissamme näkyviin. Kuolema tekee siis työtään meissä mutta elämä teissä. Koska meillä on sama uskon Henki, niin kuin on kirjoitettu: ”Minä uskon ja siksi puhun”, niin mekin uskomme ja sen tähden myös puhumme. Mehän tiedämme, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, herättää meidätkin Jeesuksen kanssa ja tuo meidät esiin yhdessä teidän kanssanne. Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo saisi aikaan yhä useammissa vielä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
2. Korinttilaisille 4:7-15
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)