Kari Kärkkäinen
Pyhän Hengen tuli syttyköön
maanantai 28. tammikuuta 2019
Carl Gustaf Severin puhuu
Cityseurakunta, Helsinki Kalasatama
Työpajankatu 10 A 2krs.
Aivan Kalasataman metroaseman vieressä, helppoa tulla.
sunnuntai 27. tammikuuta 2019
lauantai 26. tammikuuta 2019
Carl-Gustaf Severin, Cityllä
Suorana TV7Plussalta su klo 16.00
Carl-Gustaf Severin
Ylistys: Atro Hietala
Sunnuntaina 27.1.2019 klo 16.00 Tervetuloa!
Työpajankatu 10 A 2 krs
HELSINKI, KALASATAMA
Seinäjoen kokouksesta keskiviikkona tällä viikolla
Tule ja tuo ystäväsi tai sellainen joka ei ole vielä uskossa.
Carl-Gustaf Severin
Ylistys: Atro Hietala
Sunnuntaina 27.1.2019 klo 16.00 Tervetuloa!
Työpajankatu 10 A 2 krs
HELSINKI, KALASATAMA
Seinäjoen kokouksesta keskiviikkona tällä viikolla
Tule ja tuo ystäväsi tai sellainen joka ei ole vielä uskossa.
perjantai 25. tammikuuta 2019
73 vuotta
Tänään 73 vuotiaana vähän muistoja ja rakkaita kohteita: Israel sydämeni halajaa sinne jatkuvasti. Kuvissa Suomen suurin lähde eli Sääksjärvi Nurmijärvellä, Kirkasta vettä ja yhdessä kuvassa pieni purje haluaa viilettää laineilla.
Kukkalaite kuvaa tätä päivää.
torstai 17. tammikuuta 2019
Palestiina asiaa
Palestiinalaishallinto suunnittelee aikovansa jälleen pyytää täysjäsenyyttä YK:ssa huolimatta siitä, että he tietävät amerikkalaisten käyttävän tarvittaessa veto-oikeuttaan. Vuoden 2012 YK:n yleiskokouksessa palestiinalaishallinto sai "tarkkailijan" aseman YK:ssa, mitä monet pitivät palestiinalaisvaltion tunnustamisena. Olemattoman valtion! (suom.huom.)
Täysjäsenyyteen edellytetään turvallisuusneuvoston hyväksyntä, missä Yhdysvalloilla on veto-oikeus. "Tiedämme, että tulemme kohtaamaan Yhdysvaltain veto-oikeuden, mutta se ei estä meitä esittämästä hakemustamme", ilmoitti palestiinalaishallinnon ulkoministeri Riyad al-Maliki. Täysjäsenyyspyynnön odotetaan tapahtuvan tulevina viikkoina.
Palestiinalaiset ovat hieman luottavaisempia sen jälkeen, kun he ovat YK: n kehitysmaiden suurimman ryhmän 77-ryhmän, puheenjohtaja. Puheenjohtaja -seremoniassa palestiinalaishallinnon johtaja Mahmoud Abbas kertoi maailman edustajille, että "Israelin jatkuva Palestiinan valtion kolonalisaatio ja miehitys heikentää kehitystä ja yhteistyökykyä, koordinointia ja estää kaikkien alueen kansojen yhtenäistä tulevaa kehitystä." (http://www.israeltoday.co.il/NewsItem/tabid/178/nid/35717/Default.aspx). Siis jälleen: olemattoman valtion! (suom.huom.)
Israelin suurlähettiläs YK: n Danny Danon reagoi kesällä tuohon YK:n tyrmistyttävään kehityssuuntaan sanoen: ”77-ryhmän tavoitteena oli alun perin helpottaa alikehittyneiden maiden taloudellista etenemistä. On valitettavaa, että siitä tulee nyt foorumi valheiden ja vihaan yllyttämisen levittämiseksi”. (http://www.themedialine.org/more-from-the-media-line/to-forge-a-state-or-demonize-israel-palestinians-to-chair-uns-group-of-77/)
Abbas väitti puolestaan, että hän on edelleen sitoutunut konfliktissa rauhanomaiseen ratkaisuun, joka johtaa täysin suvereenin palestiinalaisvaltion perustamiseen itä-Jerusalem pääkaupunkina.
Abbasin väite on ristiriidassa ensinnäkin sen käytännön tilanteen kanssa, että hän on vuosikausien ajan kieltäytynyt palaamasta neuvottelupöytään. Koko Obaman hallinnon ajan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on toistuvasti kutsunut Abbasia pitämään suoria rauhanneuvotteluja, mutta palestiinalaisten johtaja on kieltäytynyt, ellei Israel suostu hänen (Abbasin) päävaatimuksiinsa ennen neuvotteluja. (http://www.israeltoday.co.il/NewsItem/tabid/178/nid/35717/Default.aspx) Mikä ristiriitainenajatus neuvotteluista! (suom.huom.)
Likud -puolueeseen liittynyt aliya- ja integraatioministeri Yoav Galant ilmaisi sunnuntaina vankan kannan alueisiin, jotka Israel valloitti kuuden päivän sodassa Juudeassa ja Samariassa tapahtuneen Binyaminin alueen kiertueen aikana puhuessaan Israelin suvereniteetista ja laittamalla pisteen palestiinalaisvaltio -ajatukselle. Galant, entinen IDF: n eteläisen komentoalueen päällikkö, totesi kategorisesti: "Samarian kukkuloilta sanon selvästi: Ei palestiinalaisvaltiolle” ja kyllä Juudealle ja Samarialle.. ”On mahdotonta perustaa useampaa valtiota alueelle Jordanista länteen. Tämä on juutalaisen, sionistisen ja demokraattisen Israelin valtion alue”. Hän myös korosti juutalaisen kansan historiallisia oikeuksia maahan käyden läpi koko historian takaisin heidän esi-isiinsä. (https://worldisraelnews.com/minister-galant-calls-for-sovereignty-in-judea-and-samaria/?utm_source=MadMimi&utm_medium=email&utm_content=Likud+Minister%3A+NO+to+Palestinian+State)
Kommentointia (in English at the bottom):
Palestiinalaisille on tarjottu Israelin itsenäistymisestä lähtien viisi kertaa omaa valtiota – Ehud Barakin tarjous oli yksi laajimpia, jota sitäkään palestiinalaiset eivät – ONNEKSI – hyväksyneet.
Abbasin väitteelle sitoutumisestaan konfliktissa ”rauhanomaiseen ratkaisuun” ei käytännössä löydy hituistakaan näyttöä. Vihaan ja väkivaltaan kasvatus päiväkodista yliopistotasolle, verirahojen maksaminen terroristeille, katujen, rakennusten ja torien nimeäminen juutalaisia murhanneiden terroristien mukaan ja vaikkapa viimeisin raivostunut reagointi uuteen kauppakeskukseen, joka työllistää sekä palestiinalaisarabeja että juutalaisia kertovat päinvastaista.
Mutta mehän tiedämme, että YK:n teatteriesitykset ovat yksipuolisia ja surkeita ja että länsimaat taputtavat niille poliittisesta korrektiudesta. Sen tähden iloitsin Yoav Galantin puheesta yhtä paljon kuin Nicky Haleyn virkistävistä myrskysateista YK:ssa.
Israelin on aika tehdä radikaali siirto ja liittää itseensä ne sydänmaat, jotka sille historiallisesti kuuluvat.
Kansainliiton hyväksymä brittiläinen Palestiinan mandaattialue alkuperäisessä laajuudessaan 1920–1922 (alla oleva KUVA 1), jonka oli tarkoitus – aikaisempien sopimusten, Balfourd 1917 ja San Remo 1920 mukaan - olla kansallinen koti juutalaisille.
Britit lohkaisivat siitä kuitenkin noin 80 prosenttia arabeille, alueen jonka tunnemme Jordaniana. Jäljelle jääneen Palestiinan mandaatin rajat (alla oleva KUVA 2: Brittiläisen mandaatin rajat 1923-1948) olivat selvät. Alueella ei ollut ”länsirantaa” eikä Gazan kaistaletta. Perustuen Kansainliiton luomaan mandaattijärjestelmään Israelin omistusoikeus Juudeaan ja Samariaan on yhtä vahva kuin sen oikeus Tel Aviviin tai Jerusalemiin.
Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden kokouksessa San Remossa 24.4.1920 tunnustettiin juutalaisten oikeudet "kotimaahansa" Palestiinassa tekemällä vuoden 1917 Balfourin julistuksesta sitova laillinen dokumentti, joka vielä myöhemmin vahvistettiin sopimuksin (1920 Treaty of Sevres and Lausanne). Se oli liitetty Kansainliiton (League of Nations) Palestiinan mandaattia koskevaan päätöslauselmaan 1922.
YK: n peruskirjan 80 artiklan 1. kohdassa nimenomaisesti vahvistetaan Kansainliiton antamien mandaattien laillisuus. The International Court of Justice määritteli kantansa näihin aikaisemmin muodostettuihin mandaattialueisiin. Se vahvisti YK:n peruskirjan artiklan numero 80 tarkoituksen. Israelin oikeutta omaan valtioonsa Kansainliiton antamien päätösten mukaisesti käsiteltiin 21.6.1971 pidetyssä istunnossa. Kansainvälinen oikeusistuin tunnusti mandaattioikeuden säilymisen Kansainliiton lopettamisesta huolimatta.
Toisin sanoen näiden kansainvälisesti ratifioitujen sopimusten mukaan alueet kuuluvat juutalaisvaltiolle. Jos aikoo kiistellä mandaattisysteemissä luoduista rajoista, se pitää ulottaa koskemaan myös kaikkien muiden Lähi-idän maiden rajoja, koska ne syntyivät samalla mandaattijärjestelmällä.
Vaikka jälkeen päin on tehty epäonnistuneet Oslo sopimukset, ne eivät poista alkuperäisiä sopimuksia. Ainoa, joka Oslo- sopimuksia on noudattanut, on Israel – johtuen kansainvälisestä painostuksesta. Palestiinalaishallinto ei ole noudattanut ensimmäistäkään kohtaa sopimuksesta, eli sen olisi pitänyt lopettaa vihaan ja väkivaltaan lietsominen. Mutta palestiinalaishallinto on ollut kansainvälisellä areenalla kuin pilalle hemmoteltu lellilapsi, jonka uhmaikä ei näytä laantumisen merkkejä.
Israelin on aika tehdä radikaali siirto!
Suomennus:Heli Hartikainen
Comments:
Since the independence of Israel, Palestinians have been offered their own state for five times - the offer of Ehud Barak was one of the broadest, but which the Palestinians did not accept. Fortunately!
There is hardly any evidence of Abbas' claim to be committed to a "peaceful solution" in the conflict. Teaching hate and violence from kindergarten to university level, paying money to terrorists, naming streets, buildings and squares with terrorists who murdered Jews, and for example the latest furious reaction to a new shopping center that employs both Palestinian Arabs and Jews – all these things reveal the opposite. But we all know that the UN's theatrical performances are one-sided and slanderous, and that Western countries are applauding them for political correctness.
That's why I enjoyed Yoav Galant's speech as much as Nicky Haley's refreshing storm rains at the UN.
It is time for Israel to make a radical move and annex the heart lands that belong to her historically.
The British Palestinian Mandate, approved by the League of Nations, in its original scope between 1920 and 1922 (Pic 1 below), which was supposed to be a national home for the Jews, according to previous agreements, Balfourd 1917 and San Remo 1920.
However, about 80 percent of the British original mandate were cut off by the Brittish, the area that we know as Jordan. The limits of the remaining Palestinian mandate (the picture 2 below: The limits of the British mandate 1923-1948) were clear. There was no ´westbank' in the area and no Gaza strip. Based on the mandate system established by the League of Nations, Israeli ownership of Judea and Samaria is as strong as its right to Tel Aviv or Jerusalem.
In the meeting of the World War I States in San Remo on April 24, 1920, the rights of the Jews to their "home land" in Palestine were recognized by making a legally binding document of the 1917 Balfour Declaration, which was later ratified by the Treaty (1920 Treaty of Sevres and Lausanne). It was annexed to the League of Nations resolution on the Palestinian mandate of 1922.
Article 80 (1) of the UN Charter expressly confirms the legality of the mandates of the League of Nations. The International Court of Justice defined its position on these previously established mandates. It reaffirmed the purpose of Article 80 of the UN Charter. The rights of Israel to its own state, in accordance with the decisions of the League of Nations, were discussed at the hearing on 21 June 1971.
The International Court of Justice recognized the maintenance of the mandate, despite the dissolution of the League of Nations. In other words, according to these internationally ratified agreements, the regions belong to the Jewish state. If you intend to dispute the boundaries created in the Mandatory system, it must be extended to the borders of all the other countries in the Middle East as well, as they were created by the same system of mandates.
Even though unsuccessful Oslo accords have been made afterwards, they do not remove the original agreements. The only one that has followed the Oslo accords is Israel - due to the international pressure. The Palestinian Authority has not complied with the first point of the Oslo accords, that is, it should have stopped the hatred and violence. But in the international arena the Palestinian Authority has been treated as a spoiled child who does not seem to show signs of settling down.
It is time for Israel to make a radical move!
Täysjäsenyyteen edellytetään turvallisuusneuvoston hyväksyntä, missä Yhdysvalloilla on veto-oikeus. "Tiedämme, että tulemme kohtaamaan Yhdysvaltain veto-oikeuden, mutta se ei estä meitä esittämästä hakemustamme", ilmoitti palestiinalaishallinnon ulkoministeri Riyad al-Maliki. Täysjäsenyyspyynnön odotetaan tapahtuvan tulevina viikkoina.
Palestiinalaiset ovat hieman luottavaisempia sen jälkeen, kun he ovat YK: n kehitysmaiden suurimman ryhmän 77-ryhmän, puheenjohtaja. Puheenjohtaja -seremoniassa palestiinalaishallinnon johtaja Mahmoud Abbas kertoi maailman edustajille, että "Israelin jatkuva Palestiinan valtion kolonalisaatio ja miehitys heikentää kehitystä ja yhteistyökykyä, koordinointia ja estää kaikkien alueen kansojen yhtenäistä tulevaa kehitystä." (http://www.israeltoday.co.il/NewsItem/tabid/178/nid/35717/Default.aspx). Siis jälleen: olemattoman valtion! (suom.huom.)
Israelin suurlähettiläs YK: n Danny Danon reagoi kesällä tuohon YK:n tyrmistyttävään kehityssuuntaan sanoen: ”77-ryhmän tavoitteena oli alun perin helpottaa alikehittyneiden maiden taloudellista etenemistä. On valitettavaa, että siitä tulee nyt foorumi valheiden ja vihaan yllyttämisen levittämiseksi”. (http://www.themedialine.org/more-from-the-media-line/to-forge-a-state-or-demonize-israel-palestinians-to-chair-uns-group-of-77/)
Abbas väitti puolestaan, että hän on edelleen sitoutunut konfliktissa rauhanomaiseen ratkaisuun, joka johtaa täysin suvereenin palestiinalaisvaltion perustamiseen itä-Jerusalem pääkaupunkina.
Abbasin väite on ristiriidassa ensinnäkin sen käytännön tilanteen kanssa, että hän on vuosikausien ajan kieltäytynyt palaamasta neuvottelupöytään. Koko Obaman hallinnon ajan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on toistuvasti kutsunut Abbasia pitämään suoria rauhanneuvotteluja, mutta palestiinalaisten johtaja on kieltäytynyt, ellei Israel suostu hänen (Abbasin) päävaatimuksiinsa ennen neuvotteluja. (http://www.israeltoday.co.il/NewsItem/tabid/178/nid/35717/Default.aspx) Mikä ristiriitainenajatus neuvotteluista! (suom.huom.)
Likud -puolueeseen liittynyt aliya- ja integraatioministeri Yoav Galant ilmaisi sunnuntaina vankan kannan alueisiin, jotka Israel valloitti kuuden päivän sodassa Juudeassa ja Samariassa tapahtuneen Binyaminin alueen kiertueen aikana puhuessaan Israelin suvereniteetista ja laittamalla pisteen palestiinalaisvaltio -ajatukselle. Galant, entinen IDF: n eteläisen komentoalueen päällikkö, totesi kategorisesti: "Samarian kukkuloilta sanon selvästi: Ei palestiinalaisvaltiolle” ja kyllä Juudealle ja Samarialle.. ”On mahdotonta perustaa useampaa valtiota alueelle Jordanista länteen. Tämä on juutalaisen, sionistisen ja demokraattisen Israelin valtion alue”. Hän myös korosti juutalaisen kansan historiallisia oikeuksia maahan käyden läpi koko historian takaisin heidän esi-isiinsä. (https://worldisraelnews.com/minister-galant-calls-for-sovereignty-in-judea-and-samaria/?utm_source=MadMimi&utm_medium=email&utm_content=Likud+Minister%3A+NO+to+Palestinian+State)
Kommentointia (in English at the bottom):
Palestiinalaisille on tarjottu Israelin itsenäistymisestä lähtien viisi kertaa omaa valtiota – Ehud Barakin tarjous oli yksi laajimpia, jota sitäkään palestiinalaiset eivät – ONNEKSI – hyväksyneet.
Abbasin väitteelle sitoutumisestaan konfliktissa ”rauhanomaiseen ratkaisuun” ei käytännössä löydy hituistakaan näyttöä. Vihaan ja väkivaltaan kasvatus päiväkodista yliopistotasolle, verirahojen maksaminen terroristeille, katujen, rakennusten ja torien nimeäminen juutalaisia murhanneiden terroristien mukaan ja vaikkapa viimeisin raivostunut reagointi uuteen kauppakeskukseen, joka työllistää sekä palestiinalaisarabeja että juutalaisia kertovat päinvastaista.
Mutta mehän tiedämme, että YK:n teatteriesitykset ovat yksipuolisia ja surkeita ja että länsimaat taputtavat niille poliittisesta korrektiudesta. Sen tähden iloitsin Yoav Galantin puheesta yhtä paljon kuin Nicky Haleyn virkistävistä myrskysateista YK:ssa.
Israelin on aika tehdä radikaali siirto ja liittää itseensä ne sydänmaat, jotka sille historiallisesti kuuluvat.
Kansainliiton hyväksymä brittiläinen Palestiinan mandaattialue alkuperäisessä laajuudessaan 1920–1922 (alla oleva KUVA 1), jonka oli tarkoitus – aikaisempien sopimusten, Balfourd 1917 ja San Remo 1920 mukaan - olla kansallinen koti juutalaisille.
Britit lohkaisivat siitä kuitenkin noin 80 prosenttia arabeille, alueen jonka tunnemme Jordaniana. Jäljelle jääneen Palestiinan mandaatin rajat (alla oleva KUVA 2: Brittiläisen mandaatin rajat 1923-1948) olivat selvät. Alueella ei ollut ”länsirantaa” eikä Gazan kaistaletta. Perustuen Kansainliiton luomaan mandaattijärjestelmään Israelin omistusoikeus Juudeaan ja Samariaan on yhtä vahva kuin sen oikeus Tel Aviviin tai Jerusalemiin.
Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden kokouksessa San Remossa 24.4.1920 tunnustettiin juutalaisten oikeudet "kotimaahansa" Palestiinassa tekemällä vuoden 1917 Balfourin julistuksesta sitova laillinen dokumentti, joka vielä myöhemmin vahvistettiin sopimuksin (1920 Treaty of Sevres and Lausanne). Se oli liitetty Kansainliiton (League of Nations) Palestiinan mandaattia koskevaan päätöslauselmaan 1922.
YK: n peruskirjan 80 artiklan 1. kohdassa nimenomaisesti vahvistetaan Kansainliiton antamien mandaattien laillisuus. The International Court of Justice määritteli kantansa näihin aikaisemmin muodostettuihin mandaattialueisiin. Se vahvisti YK:n peruskirjan artiklan numero 80 tarkoituksen. Israelin oikeutta omaan valtioonsa Kansainliiton antamien päätösten mukaisesti käsiteltiin 21.6.1971 pidetyssä istunnossa. Kansainvälinen oikeusistuin tunnusti mandaattioikeuden säilymisen Kansainliiton lopettamisesta huolimatta.
Toisin sanoen näiden kansainvälisesti ratifioitujen sopimusten mukaan alueet kuuluvat juutalaisvaltiolle. Jos aikoo kiistellä mandaattisysteemissä luoduista rajoista, se pitää ulottaa koskemaan myös kaikkien muiden Lähi-idän maiden rajoja, koska ne syntyivät samalla mandaattijärjestelmällä.
Vaikka jälkeen päin on tehty epäonnistuneet Oslo sopimukset, ne eivät poista alkuperäisiä sopimuksia. Ainoa, joka Oslo- sopimuksia on noudattanut, on Israel – johtuen kansainvälisestä painostuksesta. Palestiinalaishallinto ei ole noudattanut ensimmäistäkään kohtaa sopimuksesta, eli sen olisi pitänyt lopettaa vihaan ja väkivaltaan lietsominen. Mutta palestiinalaishallinto on ollut kansainvälisellä areenalla kuin pilalle hemmoteltu lellilapsi, jonka uhmaikä ei näytä laantumisen merkkejä.
Israelin on aika tehdä radikaali siirto!
Suomennus:Heli Hartikainen
Comments:
Since the independence of Israel, Palestinians have been offered their own state for five times - the offer of Ehud Barak was one of the broadest, but which the Palestinians did not accept. Fortunately!
There is hardly any evidence of Abbas' claim to be committed to a "peaceful solution" in the conflict. Teaching hate and violence from kindergarten to university level, paying money to terrorists, naming streets, buildings and squares with terrorists who murdered Jews, and for example the latest furious reaction to a new shopping center that employs both Palestinian Arabs and Jews – all these things reveal the opposite. But we all know that the UN's theatrical performances are one-sided and slanderous, and that Western countries are applauding them for political correctness.
That's why I enjoyed Yoav Galant's speech as much as Nicky Haley's refreshing storm rains at the UN.
It is time for Israel to make a radical move and annex the heart lands that belong to her historically.
The British Palestinian Mandate, approved by the League of Nations, in its original scope between 1920 and 1922 (Pic 1 below), which was supposed to be a national home for the Jews, according to previous agreements, Balfourd 1917 and San Remo 1920.
However, about 80 percent of the British original mandate were cut off by the Brittish, the area that we know as Jordan. The limits of the remaining Palestinian mandate (the picture 2 below: The limits of the British mandate 1923-1948) were clear. There was no ´westbank' in the area and no Gaza strip. Based on the mandate system established by the League of Nations, Israeli ownership of Judea and Samaria is as strong as its right to Tel Aviv or Jerusalem.
In the meeting of the World War I States in San Remo on April 24, 1920, the rights of the Jews to their "home land" in Palestine were recognized by making a legally binding document of the 1917 Balfour Declaration, which was later ratified by the Treaty (1920 Treaty of Sevres and Lausanne). It was annexed to the League of Nations resolution on the Palestinian mandate of 1922.
Article 80 (1) of the UN Charter expressly confirms the legality of the mandates of the League of Nations. The International Court of Justice defined its position on these previously established mandates. It reaffirmed the purpose of Article 80 of the UN Charter. The rights of Israel to its own state, in accordance with the decisions of the League of Nations, were discussed at the hearing on 21 June 1971.
The International Court of Justice recognized the maintenance of the mandate, despite the dissolution of the League of Nations. In other words, according to these internationally ratified agreements, the regions belong to the Jewish state. If you intend to dispute the boundaries created in the Mandatory system, it must be extended to the borders of all the other countries in the Middle East as well, as they were created by the same system of mandates.
Even though unsuccessful Oslo accords have been made afterwards, they do not remove the original agreements. The only one that has followed the Oslo accords is Israel - due to the international pressure. The Palestinian Authority has not complied with the first point of the Oslo accords, that is, it should have stopped the hatred and violence. But in the international arena the Palestinian Authority has been treated as a spoiled child who does not seem to show signs of settling down.
It is time for Israel to make a radical move!
keskiviikko 9. tammikuuta 2019
Esy Flow - Tv7- Ohjelma
Esy Flow: Isä itse rakastaa sinua
Jumala ei syytä sinua eikä ole sinulle vihainen.
Esy Flow
Tule seuraamaan, mitä Pyhä Henki tekee herätyksen keskellä Elävä Sana -seurakunnassa. Pyhän Hengen innoittamaa ylistystä, opetusta, haastatteluja ja parantumisihmeitä.
Veikko Lipponen opettaa.
Netti tv7, jossa ohjelmat pyörivät 24/7
Jumala ei syytä sinua eikä ole sinulle vihainen.
Esy Flow
Tule seuraamaan, mitä Pyhä Henki tekee herätyksen keskellä Elävä Sana -seurakunnassa. Pyhän Hengen innoittamaa ylistystä, opetusta, haastatteluja ja parantumisihmeitä.
Veikko Lipponen opettaa.
Netti tv7, jossa ohjelmat pyörivät 24/7
Herätyksestä puhetta
Jarno Piipponen
Herätysliikehdintä Suomessa
"Meidän ei tulisi koskaan kyseenalaistaa Jumalan, vaan sielunvihollisen, sanaa. Toimittajana Martti Ojares.
Jarno Piipponen toimii Loimaan Elävät virrat -seurakunnan johtajana ja TV7Plus -kanavan johtajana. Hän on toiminut useissa seurakunnan vastuutehtävissä mm. Forssan Helluntai-seurakunnassa. Jarnolla on erityinen kutsu ja ymmärrys sairaiden parantamisesta ja opettamisesta seurakunnassa. Hän on ollut mukana useissa TV7:n ja Radio Dein ohjelmissa.
Herätysliikehdintä
Ohjelmasarja tutkii sekä menneiden että nykyisten herätysten tapahtumia, ilmiöitä ja hedelmiä. Martti Ojares haastattelee vaihtelevia studiovieraita." (Kopioitu TV7 Plussan sivuilta)
Herätysliikehdintä Suomessa
"Meidän ei tulisi koskaan kyseenalaistaa Jumalan, vaan sielunvihollisen, sanaa. Toimittajana Martti Ojares.
Jarno Piipponen toimii Loimaan Elävät virrat -seurakunnan johtajana ja TV7Plus -kanavan johtajana. Hän on toiminut useissa seurakunnan vastuutehtävissä mm. Forssan Helluntai-seurakunnassa. Jarnolla on erityinen kutsu ja ymmärrys sairaiden parantamisesta ja opettamisesta seurakunnassa. Hän on ollut mukana useissa TV7:n ja Radio Dein ohjelmissa.
Herätysliikehdintä
Ohjelmasarja tutkii sekä menneiden että nykyisten herätysten tapahtumia, ilmiöitä ja hedelmiä. Martti Ojares haastattelee vaihtelevia studiovieraita." (Kopioitu TV7 Plussan sivuilta)
maanantai 7. tammikuuta 2019
Antamisesta
6.1.2019
Uhripuhe: Asenteestamme!
Jumalalle ensin, se on asenne kysymys.
1 Kuningasten kirja 17:10 - 14
10.
Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".
11.
Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös palanen leipää kädessäsi"
12.
Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."
13.
Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
14.
Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa sateen maan päälle."
Tässä on
Kysymys rahasta, ajasta ja kuuliaisuudesta. Jumalalle ensin. Kaikki muu tulee sen jälkeen.
Kun antaudumme Jumalan johdatukseen se on helppoa, jos asenne on kohdallaan.
Asenteessamme saattaa olla parannettavaa.
Jumala on luvannut, ettei jauhot lopu ruukusta. Ettei leipä lopu pöydästä, ettei raha lopu kodista. Ettei mitään puutu. Jne.
Kun annamme Jumalalle ensin, kaikkeen riittää. Siinä on avain siunaukseen.
Jumalan matematiikka on erilainen mitä meidän opittu Ojalan matematiikka.
Jumalalle ensin toimii kaikissa tilanteissa, olipa tuloja vähän tai paljon, ne riittää. Sillä Jumalan siunaus ei ole ainoastaan se mitä näkyy luonnollisesti.
Jumalaa ei tarvita siinä, mikä näkyy luonnollisesti, sillä hän on yliluonnollinen. Näkymättömyys muuttuu näkyväksi vasta uskossa toimimisen seurauksena.
Täytä minkä lupaat. Se on kuuliaisuutta!
Jos lupausuhrin aiot antaa, täytä se heti kun se on mahdollista.
Saarnaaja 5 :9-10
9. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.
10. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?
Luuk. 21:1-4
1. Ja hän katsahti ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun.
2. Niin hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
3. Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.
4. Sillä kaikki nuo panivat lahjansa liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan, koko elämisensä, mikä hänellä oli."
Onko meidän asenteemme kohdallaan?
Sitä on syytä miettiä.
Mihin olemme laittaneet toivomme,
Hetken nautintoihin vai jatkuvaan siunaukseen?
Tiedän, kun on kysymys rahasta, miten vaikeaa on antaa siitä vähästä mitä on. Tai vaikka siitä paljosta, jos asenne ei ole kohdallaan. Koskaan sitä rahaa ei ole liikaa jos katsoo maailmallista menoa.
Asenne ratkaisee... Mikä on tärkeintä elämässä?
Jumalalle ensin!
×**,,,,, *****//7****
Ja nyt
Voimme antaa:
Maksupäätteellä eli pankki kortilla
Lupausuhriilla, joten laita summa minkä haluat antaa ja maksat pankkisiirrolla
Tai raha uhrikoppaan.
Rukoillaan!
Kiitos Herra, että vaikutat meidän asenteissamme, että ne ovat sinun mielen mukaisia. Herra täytä kaikki tarpeemme, vaikuta Pyhän Henkesi kautta meidän ajatusmaailmaamme, että antaisimme sinulle ensin, sillä lupauksesi meille on, että mitään ei meiltä puutu.
Olkaa siunattuja antaessanne! Aamen.
Uhripuhe: Asenteestamme!
Jumalalle ensin, se on asenne kysymys.
1 Kuningasten kirja 17:10 - 14
10.
Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".
11.
Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös palanen leipää kädessäsi"
12.
Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."
13.
Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
14.
Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa sateen maan päälle."
Tässä on
Kysymys rahasta, ajasta ja kuuliaisuudesta. Jumalalle ensin. Kaikki muu tulee sen jälkeen.
Kun antaudumme Jumalan johdatukseen se on helppoa, jos asenne on kohdallaan.
Asenteessamme saattaa olla parannettavaa.
Jumala on luvannut, ettei jauhot lopu ruukusta. Ettei leipä lopu pöydästä, ettei raha lopu kodista. Ettei mitään puutu. Jne.
Kun annamme Jumalalle ensin, kaikkeen riittää. Siinä on avain siunaukseen.
Jumalan matematiikka on erilainen mitä meidän opittu Ojalan matematiikka.
Jumalalle ensin toimii kaikissa tilanteissa, olipa tuloja vähän tai paljon, ne riittää. Sillä Jumalan siunaus ei ole ainoastaan se mitä näkyy luonnollisesti.
Jumalaa ei tarvita siinä, mikä näkyy luonnollisesti, sillä hän on yliluonnollinen. Näkymättömyys muuttuu näkyväksi vasta uskossa toimimisen seurauksena.
Täytä minkä lupaat. Se on kuuliaisuutta!
Jos lupausuhrin aiot antaa, täytä se heti kun se on mahdollista.
Saarnaaja 5 :9-10
9. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.
10. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?
Luuk. 21:1-4
1. Ja hän katsahti ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun.
2. Niin hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
3. Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.
4. Sillä kaikki nuo panivat lahjansa liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan, koko elämisensä, mikä hänellä oli."
Onko meidän asenteemme kohdallaan?
Sitä on syytä miettiä.
Mihin olemme laittaneet toivomme,
Hetken nautintoihin vai jatkuvaan siunaukseen?
Tiedän, kun on kysymys rahasta, miten vaikeaa on antaa siitä vähästä mitä on. Tai vaikka siitä paljosta, jos asenne ei ole kohdallaan. Koskaan sitä rahaa ei ole liikaa jos katsoo maailmallista menoa.
Asenne ratkaisee... Mikä on tärkeintä elämässä?
Jumalalle ensin!
×**,,,,, *****//7****
Ja nyt
Voimme antaa:
Maksupäätteellä eli pankki kortilla
Lupausuhriilla, joten laita summa minkä haluat antaa ja maksat pankkisiirrolla
Tai raha uhrikoppaan.
Rukoillaan!
Kiitos Herra, että vaikutat meidän asenteissamme, että ne ovat sinun mielen mukaisia. Herra täytä kaikki tarpeemme, vaikuta Pyhän Henkesi kautta meidän ajatusmaailmaamme, että antaisimme sinulle ensin, sillä lupauksesi meille on, että mitään ei meiltä puutu.
Olkaa siunattuja antaessanne! Aamen.
sunnuntai 6. tammikuuta 2019
Suomi kultaa nuorten jääkiekossa 2019
"MM-kultaa! Suomi löi Yhdysvallat hurjassa trillerissä"
On se vaan mahtavaa kun Suomi voittaa kultaa mahtavien jääkiekkomaiden edessä.
Tässäkö Suomalaisten sisun näyte?
Aikalailla huimapäitä, vai mitä?
On se vaan mahtavaa kun Suomi voittaa kultaa mahtavien jääkiekkomaiden edessä.
Tässäkö Suomalaisten sisun näyte?
Aikalailla huimapäitä, vai mitä?
torstai 3. tammikuuta 2019
Uskonnollisten juhlien järjestäminen kouluilla!
Hei,
olitte jättänyt palautetta oikeusministeriöön liittyen koulujen uskonnollisiin juhliin. Palautteenne ohjattiin tänne Opetushallitukseen.
Opetushallitus on noin vuosi sitten ohjeistanut kouluja siitä, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset tulee ottaa huomioon esi- ja perusopetuksessa uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa järjestettäessä. Ohje löytyy täältä (ks. luku 3):
https://www.oph.fi/download/189009_Ohje_perusopetuksen_uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_seka_esiopetuksen_katso.pdf
Linkki tuolle sivulle tässä
Ystävällisin terveisin,
xxxxx xxxxxxx
Opetushallitus
3.1. Perinteiset juhlat
Suomessa esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja
itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä.
Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat
osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen
johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon
harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena (perustuslakivaliokunnan mietintö
10/2002 vp ja
2/2014 vp).
(Vahvennus minun)
Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille
järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia
oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos
huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä
sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan poistuminen
juhlatilasta osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota
herättävästi.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden
kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien,
kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta
(Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista
ja perusopetuksen tuntijaosta 2 §:n 2 mom. 422/2012). Näiden tavoitteiden tulee olla
lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja
kehittämisessä.
Perustuslakivaliokunta on kannanotossaan korostanut uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja
moniarvoisuuden huomioon ottamista koulujen toiminnassa (mietintö 2/2014 vp). Myös eri
kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien oppilaiden kotoutumisen kannalta on tärkeää, että heillä on
mahdollisuus tutustua opetuksessa ja juhlissa suomalaiseen kulttuuriin
Vahvennus minun
3.2. Esi- ja perusopetuksen uskonnolliset tilaisuudet
Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä
uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja
uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.
OHJE 6 (7)
(Vahvenne minun)
*****************
(Eli Kouluissa opettejat ja rehtori päättävät.
Miksi opettajat eivät noudata ohjeita?
Vaan antavat muslimien lähinnä provosoida ja muuttaa kristillinen perinnekulttuuri johonkin tuntemattomaan!
Opetushallituksen lain tarkoitus ei ole poistaa kristiilisiä ohjelmia, vaan täytyy järjestää toisenlaista ohjelmaa niille, jotka eivät voi siihen osallistua. Mutta sitten he sortavat enemmistöä jättäen kristilliset ohjelmat tai juhlat kokonaan pois. Eikö tämä ole mielivaltaista politiikkaa eikä demokratiaa? Tai lain noudattamatta jättämistä? Laki velvoittaa järjestämään myös Suomalaisille oman kulttuurin mukaisia juhlia. Ei se tarkoita sitä, että ne poistetaan, ettei se häiritse toisinajattelijoita.
Rehtoreille tulee antaa sellaiset ohjeet, että he todella ymmärtävät myös asian oikaen laidan.)
Minun arviointi aiheeseen.
*****************
12.01.2018 OPH-56-2018
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa
uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen
yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon
harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan
jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen
tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on
riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen
yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen
yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja
toimituksiin. Toisaalta perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
(Vahvennus minun)
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä
vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Vaihtoehtoisen
toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan
mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa
järjestetään. Esi- ja perusopetuksessa tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin
osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita
haitallisia seuraamuksia. Olennaista on, että oppilaan huoltajalle jää todellinen ja aito vapaus
valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältyviin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Opetuksen
järjestäjän tulee huolehtia, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu
myös käytännössä, esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti
erillään. Erityisesti koulun työpäivään sijoittuvia uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä
niille vaihtoehtoista toimintaa harkittaessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvät käytännön
järjestelyt voidaan toteuttaa siten, ettei oppilaiden yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei
leimautumista aiheudu. Koululla ja esiopetuksen yksiköllä on vastuu kaikkien eri toimintoihin
osallistuvien oppilaiden turvallisuudesta.
(Vahvennus minun)
Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä
työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Koulu voi tehdä yhteistyötä
paikallisten seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa. Koulu voi sopia, että oppilaille
ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja
uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.
4. Yhteistyö huoltajien kanssa ja henkilötietojen käsittely
Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön
lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.
Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus.
Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla
mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista
tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja
toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Koulun ja esiopetuksen yksikön on myös
huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille
vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai
niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi esi- ja
perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon
päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen esi- ja perusopetuksen järjestäjä huolehtii
siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille
vaihtoehtoiseen toimintaan toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
Ilmoitusten käsittelyssä opetuksen järjestäjän tulee huomioida henkilötietolaista (523/1999)
ilmenevät henkilötietojen käsittelyä ohjaavat periaatteet. Eduskunnan oikeusasiamiehen
ratkaisun (EOAK/1825/2016) perusteella opetuksen järjestäjällä on oikeus käsitellä tilaisuuksiin
ilmoittautumisiin liittyviä tietoja. Henkilötietojen käsittely tulee suunnitella etukäteen ja
määritellä käsittelyn tarkoitus. Opetuksen järjestäjän tulee käsitellä henkilötietoja huolellisesti
ja noudattaa hyvää tietojenkäsittelytapaa henkilötietolain 5 §:ssä säädetyllä tavalla. Tarkempaa
ohjeistusta henkilötietojen käsittelystä on saatavilla tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta
(www.tietosuoja.fi).
Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen
Lakimies Sanna Haanpää
olitte jättänyt palautetta oikeusministeriöön liittyen koulujen uskonnollisiin juhliin. Palautteenne ohjattiin tänne Opetushallitukseen.
Opetushallitus on noin vuosi sitten ohjeistanut kouluja siitä, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset tulee ottaa huomioon esi- ja perusopetuksessa uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa järjestettäessä. Ohje löytyy täältä (ks. luku 3):
https://www.oph.fi/download/189009_Ohje_perusopetuksen_uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_seka_esiopetuksen_katso.pdf
Linkki tuolle sivulle tässä
Ystävällisin terveisin,
xxxxx xxxxxxx
Opetushallitus
3.1. Perinteiset juhlat
Suomessa esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja
itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä.
Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat
osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen
johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon
harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena (perustuslakivaliokunnan mietintö
10/2002 vp ja
2/2014 vp).
(Vahvennus minun)
Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille
järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia
oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos
huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä
sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan poistuminen
juhlatilasta osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota
herättävästi.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden
kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien,
kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta
(Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista
ja perusopetuksen tuntijaosta 2 §:n 2 mom. 422/2012). Näiden tavoitteiden tulee olla
lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja
kehittämisessä.
Perustuslakivaliokunta on kannanotossaan korostanut uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja
moniarvoisuuden huomioon ottamista koulujen toiminnassa (mietintö 2/2014 vp). Myös eri
kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien oppilaiden kotoutumisen kannalta on tärkeää, että heillä on
mahdollisuus tutustua opetuksessa ja juhlissa suomalaiseen kulttuuriin
Vahvennus minun
3.2. Esi- ja perusopetuksen uskonnolliset tilaisuudet
Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä
uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja
uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.
OHJE 6 (7)
(Vahvenne minun)
*****************
(Eli Kouluissa opettejat ja rehtori päättävät.
Miksi opettajat eivät noudata ohjeita?
Vaan antavat muslimien lähinnä provosoida ja muuttaa kristillinen perinnekulttuuri johonkin tuntemattomaan!
Opetushallituksen lain tarkoitus ei ole poistaa kristiilisiä ohjelmia, vaan täytyy järjestää toisenlaista ohjelmaa niille, jotka eivät voi siihen osallistua. Mutta sitten he sortavat enemmistöä jättäen kristilliset ohjelmat tai juhlat kokonaan pois. Eikö tämä ole mielivaltaista politiikkaa eikä demokratiaa? Tai lain noudattamatta jättämistä? Laki velvoittaa järjestämään myös Suomalaisille oman kulttuurin mukaisia juhlia. Ei se tarkoita sitä, että ne poistetaan, ettei se häiritse toisinajattelijoita.
Rehtoreille tulee antaa sellaiset ohjeet, että he todella ymmärtävät myös asian oikaen laidan.)
Minun arviointi aiheeseen.
*****************
12.01.2018 OPH-56-2018
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa
uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen
yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon
harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan
jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen
tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on
riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen
yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen
yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja
toimituksiin. Toisaalta perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
(Vahvennus minun)
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä
vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Vaihtoehtoisen
toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan
mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa
järjestetään. Esi- ja perusopetuksessa tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin
osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita
haitallisia seuraamuksia. Olennaista on, että oppilaan huoltajalle jää todellinen ja aito vapaus
valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältyviin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Opetuksen
järjestäjän tulee huolehtia, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu
myös käytännössä, esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti
erillään. Erityisesti koulun työpäivään sijoittuvia uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä
niille vaihtoehtoista toimintaa harkittaessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvät käytännön
järjestelyt voidaan toteuttaa siten, ettei oppilaiden yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei
leimautumista aiheudu. Koululla ja esiopetuksen yksiköllä on vastuu kaikkien eri toimintoihin
osallistuvien oppilaiden turvallisuudesta.
(Vahvennus minun)
Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä
työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Koulu voi tehdä yhteistyötä
paikallisten seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa. Koulu voi sopia, että oppilaille
ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja
uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.
4. Yhteistyö huoltajien kanssa ja henkilötietojen käsittely
Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön
lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.
Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus.
Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla
mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista
tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja
toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Koulun ja esiopetuksen yksikön on myös
huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille
vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai
niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi esi- ja
perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon
päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen esi- ja perusopetuksen järjestäjä huolehtii
siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille
vaihtoehtoiseen toimintaan toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
Ilmoitusten käsittelyssä opetuksen järjestäjän tulee huomioida henkilötietolaista (523/1999)
ilmenevät henkilötietojen käsittelyä ohjaavat periaatteet. Eduskunnan oikeusasiamiehen
ratkaisun (EOAK/1825/2016) perusteella opetuksen järjestäjällä on oikeus käsitellä tilaisuuksiin
ilmoittautumisiin liittyviä tietoja. Henkilötietojen käsittely tulee suunnitella etukäteen ja
määritellä käsittelyn tarkoitus. Opetuksen järjestäjän tulee käsitellä henkilötietoja huolellisesti
ja noudattaa hyvää tietojenkäsittelytapaa henkilötietolain 5 §:ssä säädetyllä tavalla. Tarkempaa
ohjeistusta henkilötietojen käsittelystä on saatavilla tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta
(www.tietosuoja.fi).
Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen
Lakimies Sanna Haanpää
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)