Kari Kärkkäinen

Kari Kärkkäinen
Pyhän Hengen tuli syttyköön

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Parantumisen avaimia

"Ellei perusturvallisuus ole lapsena päässyt kehittymään, kasvaa helposti ulkoapäin ohjautuvaksi. Yrittäessään miellyttää kaikkia, ei ole myöskään kykyä puolustaa itseään, jolloinka taas patoaa sisäänsä vihaa."

"Anteeksi antamus on ihmeellinen asia ja Jumalallinen väliintulo! Kuitenkin tämä on yleensä pitkä ja kivulias prosessi, jolloinka tarvitsee tunnistaa kenelle ja mitä pitää antaa anteeksi. Jotkut eivät tähän prosessiin suostu juurikin kivun vuoksi. Joku voi valita myös selviytyäkseen "vahvuuden" pyrkien hallitsemaan kaikkea! tuo tie johtaa kuitenkin aikanaan loppuun palamiseen. Jeesus-lääkäri tietää tähänkin tautiin lääkkeen, joka on Hänen verensä, joka vuodatettiin Hänen haavoistaan." (Ajatukset lainattu tekstistä, Eija K.)


Nykypäivänä on todella paljon niitä ihmisiä, joita on hyväksikäytetty, petetty, hyljätty ja ties vaikka mitä. Loukkaantuminen on helppo tällaisissa tilanteissa. Mutta Jumala haluaa meidän aina anteeksiantavan kaiken.Ihanko seitsemän kertaaa? Ei - vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän, on annettava anteeksi.(Matt.18:21,22) Sillä muuten se (loukkaantuminen) vie meidät kierteeseen, josta on todella vaikea päästä irti. Mutta kaiken tällaisen keskellä, on Jumala, joka antaa voiman siihen, että me pääsemme niistä eroon.

Room. 12:2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Ef. 4:23 ja uudistua mielenne hengeltä


Anteeksiantamisen voima vaikuttaa meissä uutta luovana: Matt. 6:14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

Mal. 4:2 Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat
Jer. 33:6 Katso, minä kasvatan umpeen ja lääkitsen sen haavat, ja minä parannan heidät ja avaan heille rauhan ja totuuden runsauden
Luuk. 1:78 meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta



Jes. 43:19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.
Ef. 2:13-14,17-18
2:13 mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä
2:14 Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
2:17 Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
2:18 sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.


"Vanha kristitty nainen asui rivitalossa ateistin naapurina. Joka kerran, kun nainen rukoili, ateisti saattoi kuulla sen.. “Hänen täytyy olla seinähullu. Rukoilla nyt jotakin, jota ei ole edes olemassa!” ateisti tuhahteli ylemmyydentuntoisena ja vanhan naisen typeryyttä halveksien.

Aikansa rukouksia kuunneltuaan ateisti sai tarpeekseen. Hän meni vanhan naisen luo ja sanoi kiukkuisesti: “Miksi ihmeessä sinä olet niin hölmö, että rukoilet itsepintaisesti Jumalaa, jota ei ole edes olemassa?”

Vanha nainen ei ateistin kiukuttelusta välittänyt, vaan jatkoi rukoilemistaan entiseen tapaan. Viikot kuluivat ja eräänä päivänä kävi niin, että vanhan naisen rahat olivat päässeet loppumaan. Hänen jääkaapissaan ei ollut jäljellä muuta kuin valo. Niinpä hän rukoili palavasti pyytäen ahdingossaan apua Jumalalta.

Ateisti kuuli myös tämän rukouksen ja päätti antaa vanhalle naiselle kelpo opetuksen. Hän meni läheiseen markettiin ja osti muovikassin täyteen leipää, voita, maitoa sekä muita elintarvikkeita. Ruokakassin hän kantoi salaa vanhan naisen ovelle, soitti ovikelloa ja juoksi sitten kiireesti pensaan taakse piiloon.

Vanha nainen tuli ovelle, näki ruokakassin ja alkoi äänekkäästi ylistää Jumalaa, joka oli kuullut hänen rukouksensa. Silloin ateisti hyppäsi esiin piilopaikastaan ja ilkkui: “Siinä näet, senkin hupsu! Ei Jumala, jota ei ole edes olemassa, tuonut sinulle ruokakassia.. Minä tuon kassin raahasin portaillesi!”.

Vanha nainen ei tästä hätkähtänyt. Hän alkoi suureen ääneen rukoilla: “Pyhä Jumala, minä kyllä tiesin sinun auttavan minua hädän hetkellä. En olisi kuitenkaan osannut mitenkään arvata, että sinä teet sen laitamalla minua kiusanneen ateistin maksamaan ruuat!”
--------------------
Kaksisataa muuta pientä tarinaa joko omaksi iloksesi tai puheitasi elävöittämään löydät Viikon tarinoista"



Ei kommentteja: