Italialaisen lääkärin koskettava raportti:
"Koskaan pimeimmissä painajaisissani en voinut kuvitella, mitä voisin nähdä ja kokea mitä sairaalassamme on tapahtunut kolmen viikon aikana. Painajainen jatkuu, virta muuttuu isommaksi ja isommaksi. Ensin tuli joitakin, sitten tuli kymmeniä ja sitten satoja ja nyt emme ole enää lääkäreitä, vaan meistä on tullut lajittelijoita liukuhihnalle ja päätämme kuka elää ja kuka lähetetään kotiin kuolemaan, vaikka kaikki nämä ihmiset ovat maksaneet veroja Italiaan koko ikänsä.
Kaksi viikkoa sitten, kollegani ja minä olimme ateisteja; se oli tavallista, koska olemme lääkäreitä ja meille kerrottiin, että tiede sulkee pois Jumalan läsnäolon. Nauroin aina vanhempieni kirkossa käymiselle.
Yhdeksän päivää sitten 75-vuotias pastori tuli luoksemme; Hän oli ystävällinen mies, hänellä oli vakavia hengitysvaikeuksia, mutta hänellä oli Raamattu mukanaan ja hän yllätti meidät lukemalla Raamattua kuoleville ja pitämällä heitä kädestä.
Olimme kaikki väsyneitä, lannistuneita, henkisesti ja fyysisesti uupuneita, mutta meille järjestyi aikaa kuunnella häntä. Nyt meidän on myönnettävä: me ihmisinä olemme saavuttaneet rajamme, yhä useampi ja useampi ihminen kuolee päivittäin ilman, että voimme tehdä mitään heidän hyväkseen. Olemme myös uupuneita, kaksi työtovereistamme on kuollut ja on toisia, jotka ovat saaneet tartunnan.
Tajusimme, että kun emme voi tehdä enempää, tarvitsemme Jumalaa ja aloimme pyytää Häneltä apua, kun meillä oli joitakin vapaita hetkiä; puhumme keskenämme emmekä voi uskoa, että olimme armottomia ateisteja, mutta nyt etsimme joka päivä rauhaa ja pyydämme Herraa auttamaan meitä ylittämään itsemme, jotta voimme hoitaa sairaita. 75-vuotias pastori kuoli eilen ja vaikka meillä oli täällä yli 120 kuolemaa kolmen viikon aikana ja olimme kaikki uupuneita, surun murtamia, hän oli onnistunut olosuhteistaan ja vaikeuksistamme huolimatta tuomaan meille rauhan, jota emme enää uskoneet löytävämme.
Pastori meni Herran luo ja seuraamme pian perässä, jos tilanne jatkuu samanlaisena.
En ole ollut kotona kuuteen päivään, en tiedä milloin söin viimeksi ja tunne arvottomuuteni maan päällä ja haluan käyttää viimeisen henkäykseni auttaakseni muita. Olen iloinen siitä, että olen palannut Jumalan luo, ollessani toisten ihmisten kärsimyksen ja kuoleman ympäröimä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti