Hei,
olitte jättänyt palautetta oikeusministeriöön liittyen koulujen uskonnollisiin juhliin. Palautteenne ohjattiin tänne Opetushallitukseen.
Opetushallitus on noin vuosi sitten ohjeistanut kouluja siitä, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset tulee ottaa huomioon esi- ja perusopetuksessa uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa järjestettäessä. Ohje löytyy täältä (ks. luku 3):
https://www.oph.fi/download/189009_Ohje_perusopetuksen_uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_seka_esiopetuksen_katso.pdf
Linkki tuolle sivulle tässä
Ystävällisin terveisin,
xxxxx xxxxxxx
Opetushallitus
3.1. Perinteiset juhlat
Suomessa esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja
itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä.
Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat
osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen
johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon
harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena (perustuslakivaliokunnan mietintö
10/2002 vp ja
2/2014 vp).
(Vahvennus minun)
Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille
järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia
oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos
huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä
sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan poistuminen
juhlatilasta osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota
herättävästi.
Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua erilaisuuden
kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien,
kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta
(Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista
ja perusopetuksen tuntijaosta 2 §:n 2 mom. 422/2012). Näiden tavoitteiden tulee olla
lähtökohtana myös opetukseen liittyvän suomalaisen juhlaperinnön vaalimisessa ja
kehittämisessä.
Perustuslakivaliokunta on kannanotossaan korostanut uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja
moniarvoisuuden huomioon ottamista koulujen toiminnassa (mietintö 2/2014 vp). Myös eri
kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien oppilaiden kotoutumisen kannalta on tärkeää, että heillä on
mahdollisuus tutustua opetuksessa ja juhlissa suomalaiseen kulttuuriin
Vahvennus minun
3.2. Esi- ja perusopetuksen uskonnolliset tilaisuudet
Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä
uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja
uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.
OHJE 6 (7)
(Vahvenne minun)
*****************
(Eli Kouluissa opettejat ja rehtori päättävät.
Miksi opettajat eivät noudata ohjeita?
Vaan antavat muslimien lähinnä provosoida ja muuttaa kristillinen perinnekulttuuri johonkin tuntemattomaan!
Opetushallituksen lain tarkoitus ei ole poistaa kristiilisiä ohjelmia, vaan täytyy järjestää toisenlaista ohjelmaa niille, jotka eivät voi siihen osallistua. Mutta sitten he sortavat enemmistöä jättäen kristilliset ohjelmat tai juhlat kokonaan pois. Eikö tämä ole mielivaltaista politiikkaa eikä demokratiaa? Tai lain noudattamatta jättämistä? Laki velvoittaa järjestämään myös Suomalaisille oman kulttuurin mukaisia juhlia. Ei se tarkoita sitä, että ne poistetaan, ettei se häiritse toisinajattelijoita.
Rehtoreille tulee antaa sellaiset ohjeet, että he todella ymmärtävät myös asian oikaen laidan.)
Minun arviointi aiheeseen.
*****************
12.01.2018 OPH-56-2018
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2
momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa
uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen
yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon
harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan
jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen
tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on
riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen
yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen
yhdyskunnan tai opetuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja
toimituksiin. Toisaalta perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden
positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
(Vahvennus minun)
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä
vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Vaihtoehtoisen
toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan
mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa
järjestetään. Esi- ja perusopetuksessa tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin
osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita
haitallisia seuraamuksia. Olennaista on, että oppilaan huoltajalle jää todellinen ja aito vapaus
valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältyviin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta. Opetuksen
järjestäjän tulee huolehtia, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu
myös käytännössä, esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti
erillään. Erityisesti koulun työpäivään sijoittuvia uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä
niille vaihtoehtoista toimintaa harkittaessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvät käytännön
järjestelyt voidaan toteuttaa siten, ettei oppilaiden yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei
leimautumista aiheudu. Koululla ja esiopetuksen yksiköllä on vastuu kaikkien eri toimintoihin
osallistuvien oppilaiden turvallisuudesta.
(Vahvennus minun)
Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä
työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Koulu voi tehdä yhteistyötä
paikallisten seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa. Koulu voi sopia, että oppilaille
ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja
uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.
4. Yhteistyö huoltajien kanssa ja henkilötietojen käsittely
Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyön
lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.
Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus.
Koska oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla
mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista
tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja
toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Koulun ja esiopetuksen yksikön on myös
huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille
vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa.
Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai
niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi esi- ja
perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti. Ilmoituksen muodon
päättää opetuksen järjestäjä. Ilmoituksen jälkeen esi- ja perusopetuksen järjestäjä huolehtii
siitä, että oppilaan osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen taikka niille
vaihtoehtoiseen toimintaan toteutuu huoltajan ilmoituksen mukaisena.
Ilmoitusten käsittelyssä opetuksen järjestäjän tulee huomioida henkilötietolaista (523/1999)
ilmenevät henkilötietojen käsittelyä ohjaavat periaatteet. Eduskunnan oikeusasiamiehen
ratkaisun (EOAK/1825/2016) perusteella opetuksen järjestäjällä on oikeus käsitellä tilaisuuksiin
ilmoittautumisiin liittyviä tietoja. Henkilötietojen käsittely tulee suunnitella etukäteen ja
määritellä käsittelyn tarkoitus. Opetuksen järjestäjän tulee käsitellä henkilötietoja huolellisesti
ja noudattaa hyvää tietojenkäsittelytapaa henkilötietolain 5 §:ssä säädetyllä tavalla. Tarkempaa
ohjeistusta henkilötietojen käsittelystä on saatavilla tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta
(www.tietosuoja.fi).
Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen
Lakimies Sanna Haanpää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti