Kari Kärkkäinen

Kari Kärkkäinen
Pyhän Hengen tuli syttyköön

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Cityllä tapahtuu...



Nyt tulevana sunnuntaina puhumme Helsingin Cityseurakunnassa klo 16.00 alkavassa kokouksessa.
Eli 15.7.2018
(Samana päivänä Donald Trump saapui Helsinkiin)

Kari Kärkkäinen

Arkiastia on jatkuvassa käytössä.


• Joh.2:6 – 10
• Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne reunoja myöten. Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle". Ja he veivät. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut — mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen — kutsui edeskäypä yljän ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."


• Arkiastia on jatkuvassa käytössä ja käyttö voi vaihdella niin kuin astian käyttäjä itse haluaa.
• Kun olemme antautuneet Jumalalle kokonaan, hän voi käyttää astiaa mielensä mukaan,
• Nämäkin astiat olivat ensin vesiastioita, mutta nyt niistä tuli uuden, hyvän viinin sisältäviä astioita
• Jeesuksen veri puhdistaa astian täydellisesti. Ja astia voi silloin olla kaikenlaista käyttötarkoitusta varten, valmis käytettäväksi.

Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
• Roomalaiskirje 9:21

• Kun olemme Jumalan käytössä - olemme aina - jalossa käytössä!
• Vain omavoimaisuuden näyttäminen – kyllä minä, tai sellainen joka ei ole pundistautunut Jeesuksen veressä, eli ei ole edes tullut uskoon, on sitä halpaa käyttöä.

• Antautuminen Savenvalajan käyttöön vaatii nöyrää sydäntä ja kuuliaisuutta. Kuuliaisuus on parempi kuin uhri. 1 Sam 15:22
Matt. 9:13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

• Antautumista kaikkeen siihen mitä Savenvalaja haluaa teettää tai “hyödyntää” astiaa käyttäessään.
• Martti Immonen puhui särkyneestä saviruukusta.
• Jumalalla on jokin ihmeellinen tarkoitus, kun hän puhuu tästä tärkeästä aiheesta – meistä saviastioina.

"Olen särkynyt saviruukku. Pala palalta murtui pois. Vain ihmettelin ja itkin En millään murtunut ois.
• Sinä Herra minut murskasit. Vaan talletit kaikki palat. Niin paljon minua rakastit. Tahdoit uutta kokonaan.
• Anna savelle uusi muoto. Tee minusta uusi ruukku. Niin rakkautesi nyt näytät. Taas murtunutta käytät.
• Tahdon kertoa särkyneille. Ei siruja heitetä pois. Kallista halpa savikin. Mestarin kädessä ois."


Me olemme näitä särkyneitä saviastioita, emme millään tahtoisi murtua, vaan osoittaa omaa voimaisuutta, miten hyviä me olemme.
Mutta Herra tahtoo meistä astioita omaan käyttöönsä.

Isä tietää parhaiten mitä meistä pitäisi tulla ja hänen käsittelyssään olemme aina parhaissa käsissä.

Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niin kuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä.
• Jeremia 18:4


• Joskus voi käydä niin, että savenvalaja joutuu muovaamaan astiaa uudelleen.
• Jos astia on joko rikkoutunut tai muuten ollut jostain syystä käyttämättömä.
• Astiaa joutuu fiksaamaan eli uudistamaan.
• Sillon se astia saa uuden sisuksen ja voi olla taas käytössä.
• Jeesuksen veren puhdistava voima uudistaa ja parantaa astian käyttökelpoiseksi.

• Oli aika uskonelämän alkuvuosilta, jolloin olin poissa seurakuntayhteydestä. Jouduin eri syiden vuoksi ns. tuuliajolle. Seurakuntaelämä ei oikein maistunut ja maailma veti puoleensa. Mutta sekään ei tyydyttänyt minun henkeäni ja kaipasin takaisin uskovien yhteyteen. Ei se kuitenkaan ollut helppoa. Mutta tuli eräs päivä päivien joukossa, ja ajattelin katsoa telkkarista Jumalanpalveluksen ja se tuli Helsingin Saalem – seurakunnasta, jossa Ensio Lehtonen puhui. tuli ajatus nytpä lähden käymään Varkauden Helluntaiseurakunnassa ja sattumaako ei sentään – Ensio Lehtonen puhui livenä. Hänen puheensa Jumalan rakkaudesta sulatti minut ja sain antautua uudelleen Jeesukselle.
• Tästä alkoi uusi vaihe elämässäni ja vuosi taisi olla 1991
• Uudistuminen oli Jumalan väkevä työ minussa ja minun puolesta oli rukoiltu, kiitos siitä heille! Eli on tärkeää rukoilla toisten puolesta, emme aina tiedä mikä hetki on kenenkin elämässä menossa, Rukous siis kannattaa.

• 2Moos. 37:16
Hän teki puhtaasta kullasta pöydällä pidettävät astiat: vadit ja kupit, maljat ja kannut, joista juomauhri vuodatetaan.


• Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta- ja hopea-astioita, vaan myös puu- ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa, toiset halpaa käyttöä varten.

Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.
• 2. Timoteuskirje 2:20 - 21


• Kulta ja hopea-astiat saattavat päätyä ”koristeiksi hyllylle”, mutta niin voi käydä myös arkisille astioille.


• Se ei sillä hetkellä tunnu oikeudenmukaiselta, mutta koska Savenvalaja tietää joka hetken minkälaisia astioita itse kukin on, niin silloinkin saa olla turvallisella mielellä. Sillä voi olla jokin tarkoitus – olla vähän aikaa hyllyllä. Tai saa olla lepäämässä jotakin suurempaa tehtävää varten tulevaisuudessa
• Ollaan silloinkin turvallisella mielellä ja levätään. Lepo voi tehdä todella hyvää niin sielulle kuin ruumiillekin.

• 2 Tim.2:19 Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee."


• Halpaa käyttöä varten oleva astia ei ole puhdistautunut, eikä siten ole isännälleen hyödyllinen
• Hän ei ole puhdistautunut Jeesuksen veressä.

• Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista, tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis 2 Tim.2:21


Voi sitä, joka riitelee tekijänsä kanssa, saviastia saviastiain joukossa — maasta tehtyjä kaikki! Sanooko savi valajallensa: "Mitä sinä kelpaat tekemään? Sinun työsi on kädettömän työtä!"
• Jesaja 45:9


• Joskus saatamme ajatella, ei minusta ole tähän tehtävään. tai en minä pysty tätä tehtävää hoitamaan, tämä on niin vaativa tehtävä. Mutta koska me olemme astioita Jumalan käytössä, hän antaa siihen voiman ja viisauden.
• Eikä Jumala koskaan pyydä sellaista, mihin emme ole valmiit tai omasta mielestämme emme pysty. Hän näkee mitä tekoa me olemme.
• Eikä meidän omassa voimassa ja viisaudessa ole mitään kehuttavaa tai pysyvää hedelmää, mutta kun me antaudumme Pyhän Hengen johdettavaksi, silloin sillä on iankaikkista merkitystä ja se tuottaa pysyvää hedelmää.

• Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
• 2. Korinttilaiskirje 4:7


• Siinäpä se onkin, se voima joka tulee - ei ole meidän voimamme, vaan Jumalan voima!
• Hänen voimassaan saamme seisoa ja tehdä niitä tekoja, pysyviä ja hedelmää tuottavia.

Sinä olet arvokas!

• Älä ajattele - ei minusta ole siihen tehtävään, mitä pyydetään.
• Kun Jumala kutsuu, hän antaa siihen rohkeuden ja viisauden kun antaudut hänelle!
• Me kaikki saamme olla Jumalan lapsina tehtävissä, antautuneita koska Jumala itse pyytää meitä siihen.


• Tässä rohkaisuksi meille jokaiselle saviastialle.
• (- julkaisua saa jakaa -)
• 11.6.2018, Espoossa, Kirsi Koskinen

• Sain tämän rukouksessa rakkaalle siskolle, mutta uskon että se on tarkoitettu jollekulle muullekin. 💗

• Se mitä näin oli kaunis savikulho. Pieni, sopusuhtainen, kaunis kaikinpuolin. Isälle rakas juuri sellaisena kuin se on. Se oli juhlapöydässä, vaikka astia oli savinen. Ihmisen muotoinen. Ja siinä oli kaunis kullalla täytetty halkeama yhdellä sivulla, korjattu halkeama, eheä. Se loisti kuin valoa se kulta. Kuin Isän korjaama kohta siinä. Kullalla täytettynä. Se sälö oli taiteellisen kaunis. Kuin osa sitä astiaa. Ja Isän lempeä katse viipyi siinä maljassa. Se oli se kuva minkä näin. Ja siinä kuvassa oli se rauha. Ympäröi koko sen saviastian joka puolelta. Lepäsi Isän juhlapöydässä. Ja Isän katse siinä astiassa. Tuli hyvä mieli kun sitä katsoi.

• Isä puhui sille astialle sanoja. Ja vaikka sen pöydän ympärillä riehui harmaasinisenä myrsky joka riepotteli puita ja pensaita, niin pöydän ympärillä oli tyven, aurinkoista eikä yhtään synkkää. Seesteinen kuva.

• Siihen tuli Sanat. Ota ote siitä rauhasta kiinni minkä Minä olen sinulle antanut. Vaali sitä. Suojaa sitä.

• Sillä se astia on kaunis ja arvollinen Minun silmissäni, sanoo Herra, se on Minulle rakas. Eikä myrsky ollut Minun tahtoni. Ei Minusta ole Mikään riepottelu, eikä liian raskas tilanne (myrsky). Eivät ne Minusta ole.

• Miksi murehtisit siitä mitä saat aikaan ja mihin pystyt? Miksi murehtisit kättesi töitten määrästä? Sillä katso. Se mitä Minussa olet, on aina oleva suurempi arvoista Minulle kuin mitä koskaan teet tai mitä koskaan pystyt tehdä. Mikään määrä ei ole niin arvokas kuin sinä itse Minun lapsenani. Miksi siis siitä murehdit. Tekeminen on sen jatke ja ilmentymä, mitä olet muutenkin Minulle ja Minussa.

• Lapseni. Minulle riittää se, että olet. Pidä se tekeminen mitä sinulla on, kun tyvenesi pysyy, jos rauhasi, Minulta saatu, pysyy eikä säry. Vaali sitä Minun rauhaani, mistä käsin elät ja toimit. Ettei arkinen elämä lastaisi sinuun liian painavaa painolastia.

• Salli Minun lempeyteni kulkea sinun kanssasi. Salli Minun pitää tyvenenä sinun sydämesi rauha. Sillä en Minä syyttä ole puhunut, että Minä annan rauhan omilleni, Minun rauhani. En Minä syyttä pyydä sinua pitämään sitä suojana, josta käsin elät ja toimit. Sillä maailmassa sinulla on aina ahdistus, mutta Minussa, rauha. Yli ymmärryksen käyvä rauha ja tyven myrskyjenkin keskellä.

***************
• Ja lopuksi:

• Joh. 14:27
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

Ei kommentteja: