🔴 Tilanne Gazassa, on yksi nykyaikaisen epäsymmetrisen sodankäynnin, kansainvälisen valvonnan epäonnistumisen ja median ajaman moraalisen relativismin monimutkaisimmista ja huolestuttavimmista tapaustutkimuksista.
Kunnioitettu sotilasasiantuntija, majuri Andrew Fox, on tuonut esiin Hamasin tunneliverkoston ja kaupunkialueiden militarisoinnin laajuuden, mikä osoittaa, kuinka järjestö käyttää siviiliympäristöä järjestelmällisesti sotilaallisiin tarkoituksiin¹. Raportoidut 53 000 tunnelin suuaukkoa – sijoitettuna koteihin, kouluihin ja sairaaloihin ja arviolta yli 700 kilometrin mittainen maanalainen infrastruktuuri edustavat valtavaa logistiikka- ja insinööritaidon saavutusta². Vielä huolestuttavampaa on se, että tämä tapahtui kansainvälisten tarkkailijoiden – erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien silmien alla, ilman että siihen puututtiin³.
📍 Maanalainen sota Rafahin alla
Majuri Foxin analyysin mukaan Hamas on aseistanut siviilialueet tarkoituksellisesti¹. Järjestö ei ainoastaan sijoita sotilaallista infrastruktuuria tiheästi asutuille alueille, vaan se on muuttanut Rafahin alapuolisen maanlabyrintiksi – täynnä asevarastoja, piilopaikkoja ja kulkureittejä². Raportit viittaavat siihen, että lähes jokainen rakennus eteläisessä Gazassa on miinoitettu improvisoiduilla räjähteillä (IED), mikä tekee niistä vaaranpaikkoja sekä eteneville israelilaisjoukoille että viattomille palestiinalaisille, joita Hamas käyttää ihmiskilpinä⁴.
Tämä herättää vakavia eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä Hamasin sodankäynnin tavoista. Siviilien ja suojattujen rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin ei ole pelkästään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista – se murentaa koko siviilien suojelun periaatteen sodassa⁵. Siitä huolimatta Hamas saa edelleen ideologista ja joissain tapauksissa myös materiaalista tukea länsimaista⁶.
📍 YK ja valvonnan harhakuva
Ehkä kaikkein tuomittavin yksityiskohta on tieto – jota useat tiedustelulähteet tukevat – että Hamasilla oli komentokeskus, jopa datakeskus, suoraan YK:n UNRWA-järjestön päämajan alla Gazassa³. Valokuvat osoittavat raskaiden viestintäkaapeleiden kulkevan maan alle, mikä herättää vakavan kysymyksen: mihin nämä kaapelit johtavat? Kuinka YK, jolla oli satoja työntekijöitä alueella yli vuosikymmenen ajan, ei huomannut yhä laajenevaa maanalaisrakentamista⁷?
Ajatus siitä, että YK ei tiennyt asiasta, on vähintäänkin epäuskottava. Näin laajamittainen rakennus- ja logistiikkaoperaatio vaatii sähköä, polttoainetta, työvoimaa, , materiaaleja ja kaikki kuljetettiin kansainvälisten tarkkailijoiden nenän alta. Tämä valvonnan epäonnistuminen olipa kyse sitten huolimattomuudesta, osaamattomuudesta tai hiljaisesta hyväksynnästä – on vakava luottamusrikkomus. Se heikentää YK:n toimijoiden uskottavuutta konfliktialueilla ja vahvistaa käsitystä siitä, että kansainväliset instituutiot ovat poliittisesti puolueellisia tai tietoisesti sokeita tietyissä tilanteissa.
📍 Hamas poistettu keskustelusta
Hämmästyttävää kyllä, suuri osa länsimaisesta julkisesta keskustelusta on poistanut Hamasin kokonaan yhtälöstä⁸. Uutisvirta, pääkirjoitukset ja poliittiset puheenvuorot antavat usein ymmärtää, että Israel pommittaa Gazaa summittaisesti, ikään kuin taustalla ei olisi mitään syytä. Tämä vääristynyt narratiivi jättää kokonaan huomiotta sen tosiasian, että Israel käy sotaa terroristijärjestöä vastaan – järjestöä, joka hyökkäsi brutaalisti israelilaisia siviilejä vastaan ja jatkaa toimintaansa siviilien suojissa⁹.
On mieletöntä väittää, että Israel vaarantaa tuhansien sotilaidensa hengen ja käy modernin ajan vaativinta ja monimutkaisinta urbaania sodankäyntiä ilman validia syytä. Yli 20 000 Hamasin taistelijaa on kuollut konfliktissa¹⁰ – tämä kertoo konfliktin vakavuudesta ja mittakaavasta. Tämä on sota. Ihmisten kärsimys on todellista ja viattomien kuolemat ovat traagisia, mutta kokonaiskuolleisuus ei ole suurempi kuin muissa vastaavissa sodissa¹¹. Silti lähes täysin vaietaan siitä, että Hamasin strategiana on nimenomaan altistaa siviiliväestö mahdollisimman suureen vaaraan – poliittisten ja propagandististen voittojen vuoksi⁵. On hyvä kysyä: Kun Hamas käyttää omia siviilejä kilpenä ilman seuraamuksia, mutta Israelia syytetään näiden siviilien kuolemista – kuka silloin todella rikkoo kansainvälistä oikeutta?
📍 Egyptin hiljaisuus ja rajojen sulku
Keskustelussa Gazan siviilien tilanteesta jää lähes täysin käsittelemättä yksi keskeinen kysymys: Miksi Egypti on sulkenut rajansa Rafahissa, jos se todella välittää siviileistä? Tämä huomio on ratkaiseva. Vertailun vuoksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Puola ja muut naapurimaat avasivat heti rajansa ja ottivat vastaan miljoonia pakolaisia. Tämä humanitaarinen vastaus pelasti lukemattomia ihmishenkiä ja auttoi pitämään siviiliuhriluvut alhaisempina kuin ne olisivat muutoin olleet¹².
Egyptin päätös pitää Rafahin rajanylityspaikka tiukasti kiinni Gazan väestölle kertoo karua kieltään alueen todellisista poliittisista ja turvallisuushuoista. Jos koko vastuu siviiliväestön kärsimyksestä asetetaan yksinomaan Israelin harteille, jätetään tahallisesti huomiotta se, että myös alueelliset arabimaat – joilla olisi kyky auttaa – ovat valinneet toisin. Tämä paljastaa, kuinka valikoivasti lännessä rakennetaan tarinaa Gazan humanitaarisesta tilanteesta.
📍 Länsimaiden vastuu ja moraalinen rappeutuminen
Huolimatta ylivoimaisista todisteista Hamasin humanitaarisen avun väärinkäytöstä, siviilikohteiden militarisoinnista ja järjestelmällisestä ihmiskilpien käytöstä, monet länsimaiset instituutiot ja mediat jatkavat moraalisen vastuun siirtämistä Israelille⁶. Tämä ilmentää laajempaa älyllistä ja moraalista rappeutumista, jossa ideologiset näkemykset korvaavat faktapohjaisen analyysin. Keskeinen tekijä tässä moraalisessa epäselvyydessä on osittain länsimediassa esiintyvä Israel-vastainen asenne. Kun Israel esitetään yksinomaan hyökkääjänä, häviää raja valtion, joka puolustaa kansalaisiaan, ja terroristijärjestön välillä, joka käyttää omiaan suojanaan.
Hamasin tunneliverkosto, YK:n epäonnistuminen valvonnassaan, Egyptin hiljaisuus ja länsimaisen keskustelun valikoiva moraali kertovat huolestuttavasta maailmanlaajuisesta kehityksestä. Kun terrori-infrastruktuuri rakennetaan koulujen ja sairaaloiden alle, kun ulkomainen apu päätyy aseistukseen, ja kun totuus vääristyy poliittisesti motivoitujen kertomusten kautta, seuraukset eivät ole pelkästään strategisia – ne ovat moraalisia. Jos länsi aikoo palauttaa moraalisen kompassinsa, sen on aloitettava rehellisyydestä, vastuullisuudesta ja tinkimättömästä halusta tehdä ero niiden välillä, jotka haluavat rauhaa, ja niiden, jotka pyrkivät estämään sen.
📍 Yemenin hätä?
Samaan aikaan kun Gazan tilanne hallitsee kansainvälistä uutisvirtaa, Jemenin humanitaarinen katastrofi jatkuu lähes täysin median katveessa. Maassa yli 17 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta, mutta länsimainen moraalinen närkästys on vaiennut¹³. Huthikapinalliset, Iranin tukemat, ovat systemaattisesti estäneet avun jakelua, militarisoineet satamia ja hyökänneet sekä siviilejä että alueellisia kohteita vastaan – ilman merkittävää kansainvälistä tuomiota¹⁴. Humanitaarinen apu varastoidaan, ohjataan mustille markkinoille tai käytetään poliittiseen kontrolliin. Silti Huthien toimet eivät aiheuta kampanjoita, mielenosoituksia tai tuomion julistuksia.
Tämä paljastaa, kuinka valikoivasti maailman media ja poliittiset liikkeet reagoivat kriiseihin – ei inhimillisen kärsimyksen, vaan poliittisen hyödyn perusteella. Milloin humanitaarinen huoli muuttui valikoivaksi työkaluksi Israelin demonisointiin?
📍 Jotain on pahasti pielessä
Tämä ei ole vain sota Israelin ja Hamasin välillä. Tämä on sota totuuden ja valikoivan moraalin välillä. Kun terroristijärjestö piiloutuu koulujen alle, varastaa humanitaarista apua, käyttää omia kansalaisiaan suojanaan ja silti saa ymmärrystä kansainväliseltä yhteisöltä, jokin on mennyt pahasti pieleen – ei vain Lähi-idässä, vaan myös länsimaisessa omassatunnossa. Kun samanaikaisesti Jemenin Huthit tappavat ja nälkiinnyttävät miljoonia ilman otsikoita, ja kun Egyptin rajasulkuja ei kyseenalaisteta siviilien kärsimysten keskellä, meidän on kysyttävä:
Miksi kansainvälinen yhteisö hyväksyy terrorijärjestön rikokset hiljaisuudella, mutta vaatii demokraattiselta valtiolta virheetöntä sodankäyntiä mahdottomissa olosuhteissa?
Tämä kysymys ei vaadi propagandaa, vain rehellistä vastausta.
- Jani Salokangas
ICEJ Suomen osasto
Lähteet
1. Fox, Andrew. Military Briefing on Hamas Tunnel Networks and IED Tactics, 2024.
2. IDF spokesperson reports and satellite analysis, 2023–2024.
3. UN Watch: UNRWA Ties to Hamas and Alleged Use of Facilities, February 2024.
4. BBC News: Gaza Urban Combat and Civilian Infrastructure, May 2024.
5. International Committee of the Red Cross (ICRC): Rules of War and Protection of Civilians, 2022.
6. NGO Monitor: European Funding to Hamas-Affiliated NGOs, 2023.
7. Wall Street Journal: Hamas Data Center Discovered Beneath UNRWA HQ, April 2024.
8. The Atlantic: The Erasure of Hamas in Western Narratives, June 2024.
9. The Times of Israel: October 7 Attack Timeline, October 2023.
10. IDF Estimated Casualty Reports on Hamas Operatives, July 2025.
11. RAND Corporation: Civilian Casualties in Urban Conflicts: Comparative Report, 2021.
12. UNHCR: Ukraine Refugee Response Data Portal, 2022.
13. United Nations OCHA: Yemen Humanitarian Needs Overview, 2024.
14. Human Rights Watch: Houthi Abuses and Obstruction of Aid in Yemen, 2023.
#gaza
#alleyesonhamas
#hamas
#israel
#UN
#YK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti