Netanjahun puhe YK ssa

Sarjassa YKn yleiskokouksen puheenvuoroja: Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun loistava puhe kokonaisuudessaan

“Arvoisa puhemies,
Ennen kuin aloitan, haluaisin tehdä lyhyen ilmoituksen:
Jos täällä salissa on vielä muita moraalisia pelkureita, jotka eivät ole vielä poistuneet – olkaa hyvät ja tehkää niin nyt. Kiitän teitä lämpimästi.

Hyvät naiset ja herrat,
Neljätoista vuotta sitten seisoin tällä puhujakorokkeella ja vedin punaisen viivan. Vannoin estäväni Iranin murhanhimoista diktatuuria kehittämästä atomipommeja – ydinaseita, joiden tarkoituksena on tuhota Israel, ydinaseita, jotka voisivat uhata koko maailmaa. Juuri niin teimme.
Sallikaa minun nyt sanoa jotain, mikä saattaa yllättää teidät. Iranin ydinlaitosten tuhoaminen oli vaikeaa. Se oli erittäin vaikeaa. Mutta minulle se oli yksi helpoimmista päätöksistä, joita olen koskaan joutunut tekemään pääministerinä. Sillä jos emme olisi tehneet sitä, olisimme kaikki kuolleet.
Haluatteko kuulla suurimman ironian? Puolustaessaan itseään Israel puolustaa myös monia niistä maista, joiden edustajat juuri poistuivat tästä salista! Itse asiassa haluan teidän tietävän, että monet heidän johtajistaan jopa kiittävät meitä yksityisesti siitä, että tuhosimme Iranin ydinaseet. On vaikea kuvitella vielä järisyttävämpää tekopyhyyttä, mutta juuri siitä on kyse.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olemme kohdanneet tuhon uhan. 5. kesäkuuta 1967 Israel oli vihollisten saartama, ja nämä vannoivat avoimesti tuhoavansa meidät. Emme olleet silloin Juudeassa ja Samariassa – juutalaisen kansan historiallisen kotimaan sydämessä. Emme olleet Gazassa. Emme olleet Golanin kukkuloilla. Ja herra al Sha’ra, teidän pitäisi tietää, että juutalaiset ovat olleet Golanin kukkuloilla jo Mooseksen ajoista lähtien. Voitte lukea siitä Raamatusta.

Tuolloin, kuuden päivän sodan aattona vuonna 1967, emme olleet missään näistä paikoista. Olimme – ja olemme edelleen – pienellä maakaistaleella, joka on noin yksi kolmasosa prosenttia koko arabimaailman maapinta-alasta. Silti he syyttävät Israelia kolonialismista. Mikä kolonialismi! Ja kuka meitä syyttää? Heidän joukossaan on ihmisiä Britanniassa ja Ranskassa. Herran tähden, hehän keksivät termin. Heidän siirtomaansa ulottuivat ympäri maapalloa. Kolonialism?… Älkää viitsikö! (Give me a break!) Taas yksi valhe. Kuitenkaan tuolloin tällä pienellä maapalasella ei ollut Länsirantaa, ei Gazaa, ei Golanin kukkuloita – kyse oli vain tämän ainoan juutalaisvaltion selviytymisestä, sillä juuri siitä tässä konfliktissa on kyse. Kyse ei ole alueista, vaan juutalaisvaltiosta riippumatta sen rajoista. Ja silti tuolloin kolme arabiarmeijaa, jotka olivat aikeissa hyökätä kimppuumme, uhkasivat meitä tuhoamisella. Tiedättekö, mitä israelilaiset tekivät tuolloin? He kaivoivat joukkohautoja valmistautuakseen tuhansien ja taas tuhansien uhrien varalle. Valmistautuakseen hautaamaan kuolleitamme. Tuolloin olin israelilainen lukiolainen Philadelphiassa, Pennsylvaniassa. Viisi päivää ennen sodan puhkeamista lensin takaisin Israeliin.
Löysin maan, jossa vallitsi täydellinen pimennys. Israel valmistautui iskuun. Lensin takaisin tapaamaan veljeäni Jonathania, Yonia.
Hän oli 21-vuotias laskuvarjojoukkojen upseeri. Ja kuten muukin armeija, hänenkin yksikkönsä oli jo mobilisoitu. Menin etsimään häntä. Minulle kerrottiin, että laskuvarjojoukot olivat leireillä hedelmätarhoissa, Ramlen ympärillä olevissa appelsiinilehdoissa. Menin siis sinne ja kysyin eräiltä sotilailta: ”Tiedättekö, missä Yoni Netanyahu on?” ”Ei.” ”Ei.” Sitten yksi kaveri sanoi: ”Ai, tarkoitatko sitä nuorta kaveria? Joo, hän on seuraavassa lehtimetsässä.” Menin siis sinne, ja yhtäkkiä, pitkän puurivin päässä, näin veljeni. Hän oli täysin järkyttynyt nähdessään minut. ”Bibi”, hän sanoi, ”mitä sinä täällä teet?” Juoksimme toistemme luo ja halasimme toisiamme.

Juodessamme kupillista armeijan pikakahvia kysyin häneltä kysymyksen, joka oli mielessäni, kysymyksen, joka oli kaikkien mielessä. ”No, Yoni”, sanoin, ”mitä tulee tapahtumaan?” Hän hiljeni hetkeksi. Sitten hän sanoi jotain, mitä en koskaan unohda. ”Me voitamme”, hän sanoi. ”Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa.” Muistan nuo sanat ikään kuin se olisi ollut eilen. Me voitetaan. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Ja niin me teimmekin.

Yhdeksän vuotta myöhemmin palestiinalaiset terroristit kaappasivat Israelin-matkalla olleen matkustajakoneen. He veivät sen Entebbeen, Ugandaan. Aivan kuten natsit, terroristit valitsivat juutalaiset matkustajat – miehet, naiset, lapset, vauvat. He uhkasivat tappaa heidät kaikki, ellei Israel vapauttaisi palestiinalaisia terroristeja. Ja sitten, 4. heinäkuuta 1976, Yhdysvaltojen 200-vuotisjuhlapäivänä, yhdessä nykyaikojen dramaattisimmista pelastusoperaatioista (veljeni) Yoni johti rohkeat sotilaansa Afrikan sydämeen. Ihmeen kaupalla he pelastivat 103 juutalaista panttivankia ja toivat heidät kaikki kotiin, jokaisen heistä.

Veljeni, hyökkäysjoukon komentaja, oli ainoa tässä operaatiossa kaatunut sotilas. Haluan kiittää jälleen Ugandaa siitä, että se pystytti äskettäin Yonille muistomerkin paikalle, jossa hän kaatui. Ystävät,
Yonin sanat ovat yhtä totta tänään kuin ne olivat yli puoli vuosisataa sitten. Me voitamme. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Tätä ei ole koskaan osoitettu selkeämmin kuin 7. lokakuuta 2023 – Israelin historian synkimpänä päivänä. Tuona kauhistuttavana päivänä tuhannet palestiinalaiset terroristit tunkeutuivat Gazasta Israeliin. Haluan teidän tietävän, ettei Gazassa ollut tuolloin yhtään israelilaista. Ei yhtään siviiliä, ei yhtään sotilasta. Ei yhtään! Sillä ei ollut mitään merkitystä. Hamasin terroristit tekivät juutalaisten pahimman joukkomurhan holokaustin jälkeen. He kävivät talosta taloon ja ampuivat israelilaisia siviilejä lähietäisyydeltä. He tekivät sen pirullisella ilolla. Sadistisella riemulla he lähettivät suorana lähetyksenä murhien tapahtumista.

Ja ketä he murhasivat? Juuri niitä israelilaisia – heidän naapureitaan, jotka antoivat heille töitä, jotka hakivat palestiinalaislapsia Gazan rajalta ja veivät heidät israelilaisiin sairaaloihin syöpähoitoon ja toivat heidät sitten takaisin. Voitteko kuvitella tällaista hirvittävyyttä? Nämä Hamasin hirviöt teurastivat holokaustista selvinneitä. He polttivat vauvoja elävältä vanhempiensa silmien edessä. He mestasivat miehiämme. He raiskasivat raa’asti naisiamme ja murhasivat heidät sitten. Yhteensä he teurastivat sinä päivänä 1 200 israelilaista.

Haluan antaa teille käsityksen siitä, mitä tämä tarkoittaa 10 miljoonan asukkaan maalle. Suhteellisesti tämä vastaa 40 000 viatonta amerikkalaista, jotka teurastettiin alle 24 tunnissa. Se on 16 kertaa 9/11. Kuusitoista 9/11-tapahtumaa, jotka sattuivat aivan tämän paikan läheisyydessä.
Tuona synkimpänä päivänä vihollisemme odottivat meidän romahtavan. No, emme romahtaneet. Sen sijaan nousimme ja taistelimme kuin leijonat.

Viimeisten kolmen vuoden ajan sankarilliset sotilaamme ovat taistelleet päivästä toiseen seitsemällä rintamalla käytävässä sodassa! Tiedättekö yhtään muuta New Jerseyn kokoista maata, joka kykenisi käymään sotaa seitsemällä rintamalla? Ja vielä kolmen vuoden ajan? Seitsemän rintamaa: Hamas, Hizbollah, Houthit, Iran, Irakin miliisit, Syyrian miliisit, palestiinalaiset terroristit Juudeassa ja Samariassa. Ne kaikki liittoutuivat meitä vastaan pyyhkäistäkseen meidät maan pinnalta. Ne epäonnistuivat. Sillä sen sijaan, että olisimme romahtaneet, annoimme kaikille niille lamauttavia iskuja.

Yhdessä suurten amerikkalaisten ystäviemme kanssa murskasimme Iranin armeijan, laivaston, ilmavoimat ja ydinlaitokset. Israel mursi Hamasin. Me löimme Hizbollahia. Muistatteko hakulaitteet? No, voin kertoa teille tämän: Hizbollah muistaa ne varmasti. Arvatkaa, mitä tapahtui suurimmalle osalle Hizbollahin valtavasta 150 000 ballistisen ohjuksen ja raketin arsenaalista, jotka kaikki oli suunnattu siviileihimme? Ne ovat poissa. Hizbollahin johtajat – kuolleet. Heidän taisteluhalunsa – murskattu. Arkkiterroristit, maapallon pahimmat joukkomurhaajat, jotka eivät vain tappaneet israelilaisia, vaan myös amerikkalaisia, brittejä ja kymmenien maiden kansalaisia, eli Khamenei, Deif, Sinwar, Haniyeh ja Nasrallah sekä tuhannet muut terroristit, jotka pyrkivät tuhoamaan meidät – hekin ovat kaikki poissa.

Jäljelle jääneet terroristit yrittävät epätoivoisesti ryhmittyä uudelleen. Joka päivä he yrittävät murhata kansaamme. Ja erityisesti he yrittävät murhata kansaamme historiallisessa kotimaassamme, Juudeassa. Siitä muuten juontuu sana ”juutalainen”. Juudea – se on meidän maamme. He yrittävät murhata meitä, tuhansia yrityksiä vuodessa kohdistuu perheisiin, rauhallisiin perheisiin, jotka ajavat teillä. He ampuvat raskaana olevia naisia; he ampuvat kokonaisia perheitä. Tietenkään mitään tästä ei raportoida kansainvälisessä lehdistössä tai sosiaalisessa mediassa. Ei mitään. He puhuvat vain kourallisesta nuorisorikollisia, noin 150 hengestä, jotka heittävät kiviä, kaatavat oliivipuita ja toisinaan sytyttävät tulipaloja. En siedä sitä. En suvaitse omavaltaista oikeudenjakoa. Olemme oikeusvaltio. Joten lähetämme Shin Betin heidän peräänsä. Mutta juuri sitä he kutsuvat ”siirtokuntalaisten väkivallaksi”. Entä kuolonuhrien määrä vuodessa? Ehkä kaksi tai kolme. Koko sinä aikana, jona tästä on keskusteltu, ehkä kaksi tai kolme kuollutta. Verrattuna tuhansiin terrori-iskuihin, jotka on kohdistettu rauhanomaisiin siirtokuntalaisiin, kunniallisiin ja lakia noudattaviin ihmisiin. Mikä vääristely! Se on pakkomielle! Kuulen tämän keskustelun täällä? Maiden johtajat puhuvat siitä vakavissaan. Ja he sanovat sen niin painokkaasti. ”Emme siedä siirtokuntalaisten väkivaltaa.” Te ette tiedä, mistä puhutte.

Ja kuunnelkaa, kaksi päivää sitten… Sanon tämän kollegalleni Emmanuel Macronille. Kaksi päivää sitten, kolme päivää sitten, ranskalainen kansalainen Netanel Shukrun, kuuden lapsen isä, ammuttiin kuoliaaksi, kun hän vieraili lähteellä 16-vuotiaan poikansa kanssa. Ja Hamasin terroristi, Juudeassa ja Samariassa, tuli ja ampui häntä suoraan lähietäisyydeltä. Ja hänen viimeiset sanansa olivat: ”Pakene, pakene, poika. Pelasta itsesi.”

Siitä on kolme päivää. Kaksi päivää sitten Juudeassa ja Samariassa reserviupseeri ja reservisotilas Neria Leiter joutui palestiinalaisen terroristin ampumaksi. Hän taistelee parhaillaan hengestään eräässä Jerusalemin sairaalassa.
Kävin perheen luona juuri ennen kuin nousin lentokoneeseen matkalla tänne. Neria, neljän lapsen isä, on Yechiel Leiterin poika – Yechiel on loistava suurlähettiläämme Yhdysvalloissa. Kolme vuotta sitten Yechielin vanhin poika Moshe, kuuden lapsen isä, sai surmansa puhdistaessaan ansapommilla varustettua rakennusta Gazassa.
Yechiel, veljeni, tuskasi on mittaamaton. Koko Israelin kansa ja monet Israelin ulkopuolella rukoilevat Nerian hengen puolesta. Mutta tuskasta ja kärsimyksestä huolimatta emme anna periksi.
Äskettäisessä viestissään ennen hyökkäystä Neria kirjoitti näin: Meillä ei ole muuta maata. Sen puolustaminen on etuoikeus. Nerialle ja kaikille Israelin sankareille annan pyhän lupauksen: Uhrauksenne ei mene hukkaan. Jatkamme valtiomme puolustamista. Jatkamme voittamista. Koska meillä ei ole muuta vaihtoehtoa.

Tässä taistelussa barbaareja vastaan meillä ei ole ollut parempaa kumppania kuin presidentti Trump.
Kiitän häntä hänen rohkeasta johtajuudestaan. Hän kohtasi rohkeasti valtavan vaaran, joka uhkaa Amerikkaa, Israelia ja koko maailmaa. Jo vuosikymmeniä sitten hän ymmärsi, että jos heitä ei haasteta, fanattiset ajatollahit, jotka huutavat ”Kuolema Amerikalle! Kuolema Israelille!”, toteuttavat lopulta hullut fantasiansa.
Siksi Israel ja Amerikka toimivat yhdessä paitsi suojellakseen itseään, myös pelastaakseen sivilisaation. Rohkeat amerikkalaiset lentäjät yhdessä rohkeiden israelilaisten lentäjien kanssa suorittivat yhteisiä lento-operaatioita Iranin ilmatilassa.
Amerikka ja Israel tekivät myös yhteistyötä jäljellä olevien panttivankiemme palauttamiseksi. Saimme heidät kaikki takaisin, viimeiseen asti.

Kysytte, miksi olemme voittamassa? Yoni sanoi sen yksinkertaisesti. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Tämän pitkän sodan aikana tavoitteemme ei ole koskaan horjunut: Voittaminen! Voittaa horjumattomalla päättäväisyydellä. Voittaa väsymättömällä rohkeudella. Koska tämä on Israel.
Yksi kansakunta, joka taistelee yhden tulevaisuuden puolesta. Vasemmisto ja oikeisto. Nuoret ja vanhat. Uskonnolliset ja maalliset.

Onko meillä erimielisyyksiä? Tietysti on. Kenellä ei olisi? Mutta kriittisissä hetkissä, niissä hetkissä, jotka muovaavat kohtalomme, seisomme yhdessä, koska se, mikä meitä yhdistää, on niin paljon vahvempaa: historiamme, arvomme, rohkeutemme. Rohkeutemme, joka on peräisin urheasta kansastamme, joka kesti 1 000 massiivista ballistista ohjusta, joita Iran ampui kaupunkeihimme, siviileitämme vastaan.

Hyvät naiset ja herrat, Istutte täällä, YK:n yleiskokoussalissa. Tiedättekö, mitä yhden tonnin, vain yhden tonnin painava ballistinen ohjus tekisi, jos se osuisi tähän paikkaan? Se tuhoaisi koko rakennuskompleksin. Itse asiassa kaksi tällaista ohjusta tuhoaisi YK:n. Voitte siis kuvitella, ajatelkaa tuhatta jättimäistä ohjusta, jotka putoavat taivaalta kaupunkeihinne, koteihinne. Kunnioitan Israelin kansan rohkeutta. Kunnioitan rohkeita sotilaitamme – juutalaisia, kristittyjä, druuseja, muslimeja. Maailman moraalisinta armeijaa, IDF:ää. Kolmen vuoden ajan he ovat taistelleet urhoollisesti seitsemällä rintamalla. Mutta tässä sodassa on kahdeksaskin rintama. Se on totuuden sota. Sitä käydään maailman tiedotusvälineissä ja, mikä pahinta, sosiaalisessa mediassa. Useat ulkomaiset valtiot ovat käyttäneet lukemattomia miljardeja levittääkseen valheita maastani.
Ensimmäisenä näin teki Qatar. Jo vuosikymmeniä sitten se alkoi rahoittaa massiivisesti amerikkalaisia yliopistoja ja myrkyllisiä tiedotusvälineitä, kuten al-Jazeeraa. Sitä paitsi he tekivät samoin Euroopassakin. Heidän tavoitteensa oli selvä: aivopestä nuoria vihaamaan Israelia, Amerikkaa ja länsimaita. Tämä on sama Qatar, joka tarjoaa turvapaikan 7. lokakuuta verilöylyn tehneille Hamasin teurastajille.

Tyrannit ympäri maailmaa pyrkivät uhkailemaan meitä, he pyrkivät horjuttamaan päättäväisyyttämme valhekampanjoillaan. Mutta lopulta, aivan kuten sotatantereella, juutalainen kansa tulee voittamaan. Se vie aikaa. Valheiden kukistaminen vie aikaa. Kestää jonkin aikaa, ennen kuin maailma tunnustaa sen, mikä nyt on niin ilmeistä. Että Hamas käytti palestiinalaisia siviilejä ihmiskilpinä. Että se käytti sairaaloita, kouluja ja moskeijoita terroristien komentokeskuksina. Että se varasti suuren osan ruoasta, jonka päästimme Gazaan.

Kun Hamas teki kaikkensa pitääkseen palestiinalaiset siviilit vaarassa, usein aseella uhaten, Israel teki kaikkensa saadakseen heidät turvaan. Lähetimme miljoonia tekstiviestejä, joissa kehoitettiin siviilejä poistumaan taistelualueilta. Soitimme miljoonia puheluita. Pudotimme miljoonia lentolehtisiä. Haluan esittää teille muutaman kysymyksen. Mikä kansanmurhaa harjoittava hallinto antaa miljoona poliorokotusta vihollisen väestölle? Mikä kansanmurhaa harjoittava hallinto mahdollistaa kahden miljoonan tonnin elintarvikkeiden jakelun Gazaan? Se on yksi tonni jokaista ihmistä kohti. Israelin syyttäminen kansanmurhasta on vuosisadan suurin valhe.

Jos haluatte tietää, kuinka suuri valhe tämä on, jos haluatte tietää, kuinka järjetöntä tämä on, kuunnelkaa eversti John Spenceriä. Hän on West Pointin kaupunkisodankäynnin opintojen johtaja. Häntä pidetään maailman johtavana kaupunkisodankäynnin asiantuntijana. Luulen, että hän on tänään täällä kanssamme. Eversti Spencer on tutkinut jokaista kaupunkisotaa antiikista nykyaikaan, antiikin Kreikasta Mosuliin ja Gazaan. Tässä on, mitä eversti Spencer sanoo: ”Israel on tehnyt enemmän siviiliuhrien ehkäisemiseksi sodassa kuin mikään muu armeija historiassa.” Olemme toteuttaneet lukemattomia toimenpiteitä siviiliväestön suojelemiseksi. Onko tämä kansanmurha? Ei tietenkään. Se on kansanmurhan vastakohta.

Joten kaikille niille, jotka levittävät näitä valheita maastani ja rohkeista sotilaistamme – istuivatpa he sitten tässä salissa tai New Yorkin antisemitistisen pormestarin toimistossa – sanon tämän: Häpeä teille. Häpeä teille tosiasioiden vääristelystä. Häpeä teille uhrin ja hyökkääjän roolien kääntämisestä. Häpeä teille totuuden halveksimisesta.

Herra Mamdani,
Siitä lähtien, kun teidät valittiin tämän kaupungin pormestariksi, monet juutalaiset eivät enää tunne oloaan turvalliseksi New Yorkissa. He puhuvat minulle. He kertovat minulle. Tämä ei ole se kaupunki, jonka me muistamme. Se muuttui niin nopeasti. Eikä mikään ihme. Ylistitte rikollisia, jotka on tuomittu Hamasin tukemisesta. Pidätte ystävinänne ihmisiä kuten Hassan Pikeriä, joka sanoi, että Amerikka ansaitsi 9/11-iskun. Amerikka ansaitsi 9/11-iskun? Melkoisia ystäviä teillä on. Kutsutte kotiinne palestiinalaisen toimittajan, joka kuvasi Hamasin terroristeja hakkaamassa ja kiduttamassa israelilaisia panttivankeja ja myönsi myöhemmin, että hän kieltäytyi julkaisemasta videoita suojellakseen – ketä? - arvasittekin – terroristeja!
Vaimosi tykkäsi julkaisusta, jossa ylistettiin 7. lokakuuta tapahtunutta joukkomurhaa. Hän tykkäsi myös toisesta julkaisusta, jossa sanottiin, ettei Tel Avivin pitäisi olla olemassa. Kieltäydyit tuomitsemasta mitään näistä.

Syytät Israelia väärin ja toistuvasti kansanmurhasta. Herra Mamdani, yritit estää minua tulemasta tänne, yritit vaientaa minut. Et voi vaientaa minua. Et voi vaientaa totuutta. Ja tässä on yksinkertainen totuus. Israel ei syyllistynyt kansanmurhaan. Israel esti kansanmurhan. Ja juuri niin - kansanmurhan herra Madanin Hamas-kaverit olisivat tehneet meille, jos emme olisi pysäyttäneet heitä. He olisivat tappaneet meidät kaikki viimeiseen mieheen.

Valheilla, joita te ja muut antisemitistit levitätte juutalaisista ja juutalaisvaltiosta, on todellisia seurauksia. New Yorkissa juutalaisia uhkaillaan matkalla synagogaan. Juutalaisia on puukotettu kaduilla. Juutalaisia demonisoidaan. Heitä kohdistetaan vain siksi, että he ovat juutalaisia. Juutalaisia on murhattu Sydneyssä, Manchesterissa, Montrealissa ja Boulderissa Coloradossa. Heitä vastaan on hyökätty Los Angelesissa, Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Washington DC:ssä. Maailman antisemitistit haluavat kauhistuttaa kansaamme.

Minulla on heille uutisia: Ne ajat, jolloin juutalaiset olivat puolustuskyvyttömiä uhreja, joita marssitettiin teurastettavaksi, ne ajat ovat ohi! Tänään meillä on oma valtio. Tänään meillä on armeija. Tänään meillä on kansa, joka on valmis ja halukas puolustamaan itseään. Joten tänään minulla on yksi viesti juutalaisille ympäri maailmaa: Nostakaa päänne ylös. Olkaa ylpeitä. Olkaa itsevarmoja. Älkää antako pelotella itseänne. Nouskaa vastarintaan. Ja kaikille muille, jotka haluavat puolustaa totuutta ja oikeudenmukaisuutta: liittykää meihin vastustamaan barbaareja, jotka uhkaavat yhteistä sivilisaatiotamme.

Mutta minun on oltava teille rehellinen. Kaikki eivät nouse vastarintaan. Sen olemme nähneet. Sillä toisin kuin Israelissa, on joitakin – ja viime aikoina erityisesti Länsi-Euroopassa – jotka ovat päättäneet olla nousematta vastarintaan. Näiden maiden johtajat ovat päättäneet alistua antisemitistisiin väkijoukkoihin. He ovat valinneet heikkouden. He ovat valinneet myöntyvyyden. Emme voi kiertää edessämme olevaa surullista totuutta. Monet vapaassa maailmassa pelkäävät puolustaa vapautta.
Kysyn heiltä: mitä tämä tulevaisuus, mitä tämä käyttäytyminen tuo tullessaan, mitä tämä maailma tuo teille tullessaan? Demokratioiden veljeyden vai Muslimiveljeskunnan? Kuinka kauan teiltä kestää ymmärtää, että nämä fanaattiset jihadistit tukahduttavat vesiväylänne, energiansaantinne, taloudellisen elinehtonne?

Voin vakuuttaa teille, hyvät naiset ja herrat, että me Israelissa emme odota, että muut heräävät moraalisesta unestaan. Me etenemme eteenpäin. Me tartumme tulevaisuuteen. Olemme edelläkävijöitä uskomattomissa kehityksissä terveydenhuollossa, maataloudessa, tekoälyssä – ”ylivoimaisessa älykkyydessä”. Ja tuomme nämä hämmästyttävät innovaatiot koko ihmiskunnalle. Israel ei ole koskaan ollut vahvempi.

Me emme pelkää, mutta kerron teille, kuka pelkää. Teheranin tyrannit. He pelkäävät. Tiedättekö, mitä he pelkäävät eniten? Omaa kansaansa. Rohkeaa iranilaista kansaa, joka on uhrannut niin paljon niin kauan. Iranin hallinto pelkää erityisesti silloin, kun heidän kansallaan on tämä (N näyttää kuulijoille laitetta). Tämä on viestintäväline, Starlink, jonka avulla ihmiset pääsevät käsiksi totuuteen, voivat tehdä valintoja sekä käyttää ajatuksen- ja sananvapautta. Siksi Iranin hallinto käyttää miljardeja dollareita internetin sensurointiin.
Arvoisa puhemies, jätän tämän laitteen teille, jotta voitte antaa sen Iranin valtuuskunnalle, jotta kun he väistämättä loikkaavat, hekin voivat vapaasti kertoa tarinansa sosiaalisessa mediassa.

Ulkopuolella oleville mielenosoittajille ja tästä salista poistuneille tekopyhille edustajille, teiltä kysyn: Missä olitte, kun iranilaiset tyrannit teurastivat ja silpoivat kymmeniä tuhansia aseettomia iranilaisia siviilejä? Kun he teurastivat ja silpoivat tuhansia omaa kansaansa? Missä olitte? Järjestittekö joukkokokouksia? Nälkälakkoja? Mielenosoititteko Iranin YK-edustuston edessä? Puhuitteko ylipäätään Iranissa ja koko Lähi-idässä vainottujen kristittyjen puolesta? Ei, ette tehneet niin. Koska olette tekopyhiä ihmisoikeus-mielenosoittajia.

Kristittyjen osalta tiedätte, että heidän määränsä romahtaa kaikkialla Lähi-idässä, missä heitä vainotaan ja ahdistellaan, paitsi yhdessä paikassa: maassani, Israelissa, jossa kristitty yhteisö kasvaa, kukoistaa ja menestyy.
Itse asiassa ette järjestäneet mielenosoitusta, kun luovuimme Betlehemistä. Kun se oli meidän hallinnassamme, sen väestöstä 80–90 % oli kristittyjä, ja me luovutimme sen palestiinalaishallinnolle. Nykyään sen väestöstä 80–90 % on muslimeja. Kaikki kristityt sieltä on ajettu pois. Protestoitteko sitä vastaan? Puhuitteko siitä? Ette tee mitään. Ei mitään. Ettekä sanoneet juuri äsken mitään Iranista.

Mutta haluan kertoa teille hyvät uutiset. Hiljaisuudestanne ja tekopyhyydestänne huolimatta on vain ajan kysymys, milloin Iranissa tapahtuu jotain uskomatonta. Kansan voima kukistaa vallanpitäjät.
Haluan, että kuuntelette sanojani tarkkaan: Eräänä päivänä – ja se ei ehkä ole kaukana – iranilaiset ovat vapaita. Heidän murhanhimoinen hallintonsa kaatuu sen valheiden, korruption ja julmuuden vuoksi. Tämä paha hallinto kaatuu, ja me kaikki juhlimme sitä päivää.

Hyvät naiset ja herrat, Kansani, juutalaisen kansan, historia ulottuu yli 3 000 vuoden taakse. Puhumme tänään samaa kieltä kuin silloin. Elämme samalla maalla, jolla esi-isämme aikoinaan elivät: Daavid, Salomo, Jesaja ja Jeremia.
Se on meidän maamme. Israelin maa.
Profeettamme, päämäärämme ja kansamme ovat ainutlaatuisia historiassa. Arvomme ovat innoittaneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan.
Usko yhteen Jumalaan. Elämän pyhyys. Oikeusvaltio. Ikuinen pyrkimyksemme rauhaan. Ikuinen pyrkimyksemme oikeudenmukaisuuteen. Juuri nämä pyhät arvot ovat kantaneet meitä läpi aikakausien. Juuri nämä pyhät arvot ovat auttaneet meitä voittamaan historian vastoinkäymiset.

Suuri amerikkalainen kirjailija Mark Twain sanoi sen parhaiten 125 vuotta sitten. Hän sanoi sen kauan ennen modernin juutalaisvaltion uudelleensyntymistä, kauan ennen Israelin sotilaiden suuria voittoja. Tässä on, mitä hän sanoi: ”Juutalainen on taistellut ihmeellisesti tässä maailmassa, kautta aikojen, ja tehnyt sen kädet selän takana sidottuina…
Egyptiläiset, babylonialaiset ja persialaiset nousivat, täyttivät planeetan äänellä ja loistolla, sitten haalistuivat unelmien aineeksi ja katosivat… muut kansat ovat nousseet esiin ja kantaneet soihtuaan korkealla jonkin aikaa, mutta se paloi loppuun, ja he istuvat hämärässä… Juutalainen näki heidät kaikki, voitti heidät kaikki ja on nyt sellainen kuin hän on aina ollut, ilman minkäänlaista rappiota, ikääntymisen heikkouksia, hengen heikkenemistä tai energian hiipumista…”

Hyvät naiset ja herrat, Vuosisatojen kuluessa meitä tuhoamaan pyrkineet tyranniat ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.
Jumalan tahdosta ne epäonnistuvat jatkossakin. Jos keräämme rohkeutemme ja vahvistamme päättäväisyyttämme, jatkamme voittamista. Kuten Raamatussa sanotaan: נצח ישראל לא ישקר – Netsakh Israel Lo Yeshaker, Israelin ikuisuus ei horju.
Ja syy on yksinkertainen. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Kiitos kaikille.
Chag Sameach le’Am Yisrael – חג שמח לעם ישראל! ”Hyvää juhlaa (Sukkot, lehtimajajuhlaa) Israelin kansalle!”

Koko puhe YKssa: https://www.youtube.com/live/qDc7OL1yxY8?si=Ho4tlKvHU4ccXmhZ

🙏🏻🇮🇱❤️🇮🇱🙏🏻🇮🇱❤️🇮🇱🙏🏻🇮🇱❤️🇮🇱🙏🏻

Jälkikommenttina: Tätä puhetta kannattaa jakaa! Totuutta kehiin! Näin muuten X:ssä videon, jossa Israelin YK-suurlähettiläs Danny Danon lähestyi Iranin edustajaa ja tarjosi tälle Netanyahun mainitsemaa StarLink-laitetta, internetpalvelua ilmaiseksi sen jälkeen, kun islamilainen hallinto oli katkaissut internetyhteydet Iranissa peitelläkseen rikoksiaan iranilaisia kohtaan. Iranin edustaja vain istua jökötti paikallaan eikä edes päätään kääntänyt.